Arkkitehtipalvelun ja Rakennusliike Laptin yhteistyöhanke Aallonportille on myönnetty Avoin kaupunkiympäristö -tunnustus. Historiallista aluetta kunnioittava, omaleimainen asuinkortteli asettuu modernin keskisuomalaisen arkkitehtuuriperinteen eturintamaan.

Uusi Aallonportti-asuinkortteli toivottaa Jyväskylään saapuvat vierailijat tervetulleeksi keskusta-alueen eteläisessä päädyssä. Seitsemän kerrostalon ja parkkihallin muodostama kortteli sijaitsee historiallisen Seminaarinmäen ruutukaava-alueen liepeillä sitoen historiallisen alueen 2020-luvun jyväskyläläiseen kaupunkikuvaan.

Kyseessä on Arkkitehtipalvelun ja Rakennusliike Lapti Oy:n yhteistyöhanke. Suunnittelutyöllä haluttiin kunnioittaa olemassaolevan asemakaavan henkeä:

– Halusimme tukea asemakaavan tarjoamaa yhteistä näkemystä. Rakennukset muodostavat viihtyisän kokonaisuuden, joka ottaa Jyväskylään tulijat lämpimästi vastaan, kertoo kohteen pääsuunnittelija ja tiiminvetäjä Jan Niukkanen.

– Aallonportti sijaitsee hyvin merkittävällä paikalla ja siksi sen rakennusoikeus haluttiin käyttää kokonaan toteuttamalla kaikki seitsemän taloa kolmessa eri rakennusvaiheessa. Talot rakennettiin lähelle jalkakäytävää asemakaavan mukaisesti ja reippaalla värityksellä vaalittiin historiallista tunnelmaa, kertoo hankkeen projektiarkkitehti Antero Vähäniitty.

Korttelin työstö aloitettiin vuonna 2017 ja viimeiset talot valmistuivat vuonna 2020. Erityinen sijainti sekä korona-arki toivat kuitenkin omat haasteensa hankkeeseen:

– Kohde päädyttiin rakentamaan kolmessa vaiheessa tontin tilanpuutteen vuoksi. Pieni tontti, rakenteelliset haasteet ja alueen noin seitsemän metrin korkeusero haastoivat koko hanketta. Myös hankkeen loppuvaiheen työmaakokoukset ja tarkistukset sovitettiin korona-ajan rajoitteisiin. Haasteista huolimatta tämä oli todella mielenkiintoinen hanke, Vähäniitty iloitsee.

Avoin kaupunkiympäristö -tunnustus muokkaa kaupunkikuvaa

Innostus tarttui myös jyväskyläläisiin ja Aallonportille myönnettiin Jyväskylän Avoin kaupunkiympäristö -tunnustus. Tunnustus on osa Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikkaa ja siitä on tullut merkittävä huomionosoitus rakennetun kaupunkiympäristön kehitystyössä.

Tunnustus myönnetään vuosittain vetomaista ja kestävää rakentamista tai viihtyisää ympäristöä edistävälle teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Laptin Aallonportti valikoitui vuoden 2021 voittajaksi kiinnostavuudellaan ja viihtyisyydellään. Laptin Keski-Suomen aluejohtaja Samuli Heino on kiitollinen merkittävästä tunnustuksesta ja onnistuneesta yhteistyöstä:

– Kyllä tällainen huomionosoitus tuntuu hyvältä, sillä olemme kaikin puolin tyytyväisiä lopputulokseen. Hanke oli helppo toteuttaa Arkkitehtipalvelun arkkitehtien kanssa. He ovat joustavia, keskustelevia ja nopeasti reagoivia. Arkkitehtipalvelun vahvuuksia ovat paitsi isot resurssit myös heidän kykynsä ymmärtää asiakasta. Tästä kertoo muun muassa se, että Aallonportin kaikki 308 asuntoa myytiin useita kuukausia ennen viimeisten asuntojen valmistumista.

Yhteistyön erityinen päätös on otettu lämmöllä vastaan myös Arkkitehtipalvelulla:

– Kyllä tämä mieltä lämmittää. Projektiin osallistui Arkkitehtipalvelulta kymmenen henkilön tiimi ja tunnustus on tärkeä meille kaikille. Palkinto oli hieno saada Laptin kanssa, sillä yhteistyö on mukavaa ja ymmärrämme hyvin toisiamme. Laptilaisten kanssa on mukava kokoustaa ja neuvotteluita käydään aina hyvässä hengessä.

Arkkitehtipalvelulta hankkeessa olivat mukana Vähäniityn ja Niukkasen lisäksi Barry Smyth, Lassi Suihkonen, Kristian Telaranta, Anssi Karppinen, Hanne-Maria Hautala, Harri Luomaa ja Anne Brockwell.

Me Arkkitehtipalvelulla emme suunnittele vain asiakkaillemme, vaan heidän kanssaan. Kumppanuus on keinomme luoda yhteinen onnistumisen tila, jossa innovatiivisuus saa jatkuvasti uusia muotoja. Tutustu Arkkitehtipalvelun palveluihin ja referenssikohteisiimme laajemmin täällä!

Oli kyseessä sitten kohtalo tai sattuma, nuori ohjelmistotekniikan opiskelija päätyi töihin arkkitehtitoimistoon. Pasi Widgren opiskeli työn ohessa rakennusarkkitehdiksi ja suunnittelee nyt toimeksianto kerrallaan kotikaupungistaan Lahdesta parempaa paikkaa elää.

On luonnollista, että henkilökohtaiset ominaisuutemme ja luonteenpiirteemme näkyvät uravalinnoissamme. Lähipiirin arkkitehdit sekä yläasteen arkkitehtitaustan omaava kuvaamataidon opettaja osoittivat Pasi Widgrenille jo nuorena, kuinka visuaalisesta silmästä voi olla hyötyä työelämässä. Arkkitehtuurin pariin Widgren löysi kuitenkin vasta vuosia myöhemmin:

– Lähdin opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa heti lukion jälkeen. Ohjelmistosuunnittelussa mielenkiintoni ajautui käyttöliittymäsuunnitteluun, käytettävyyteen ja siihen, miltä kaikki näyttää ulospäin. Olin vielä opiskelemassa ja töissä ohjelmistojen parissa teollisuuden alalla, kun Arkkitehtipalvelu pyysi minua töihin. Olin Arkkitehtipalvelun ensimmäinen palkattu työntekijä, visualisoija.

Jatkuvaa oppimista – työn reunaehdot haastavat, opettavat ja innostavat

Kun omat vahvuudet saivat kaverikseen ketterät toimintamallit ja luovan työyhteisön, kiinnostus arkkitehtuuriin kasvoi. Widgren lähti opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi ja suoritti opintonsa työn ohella.

Arkkitehtuuri on elämänmittainen koulu. Luovuuden rinnalla Widgrenia kiehtoo arkkitehtuurin vastuu rakennetusta ympäristöstä:

– Arkkitehtuurin tehtävä on kantaa vastuuta rakennetusta ympäristöstä. Viihtyisää, turvallista, kaunista ja toimivaa. Olen työskennellyt koko arkkitehtiurani Lahdessa ja minulle on ilo ja kunnia saada suunnitella omasta kotikaupungista aina vain parempaa kaupunkia.

Luovan työn raamit ovat olleet Widgrenille aina kohtuullisen selkeitä, mutta niistä oppii aina lisää. Erityisesti työn taloudelliset reunaehdot haastavat luovuutta:

– Olen aika lailla aina tiennyt, mitä arkkitehdin arki on, mutta oma ymmärrykseni alasta on laajentunut. Viime vuosina olen esimerkiksi oppinut paljon rakentamisen taloudesta ja sen kompleksisuudesta. Toivon, ettei se vaikuttaisi negatiivisesti luovuuteen. Jos miettii, mitä mikäkin maksaa, saattaa kyseenalaistaa liikaa. Toisaalta reunaehdot kiehtovat. Parhaan ratkaisun löytäminen yhteistyön tuloksena ja määritetyillä reunaehdoilla palkitsee.

Isoja mahdollisuuksia välittämisen kulttuurin tukemana

Arkkitehtipalvelu on säilynyt Widgrenin arkkitehtiuran kotipaikkana ja opinahjona opiskeluvuosista aina tähän päivään saakka. Yrityksen kasvua sen alusta seurannut arkkitehti arvostaa työarkea, joka on rakennettu välittämisen kulttuurin vakaalle pohjalle.

– Arkkitehtipalvelu tarjoaa isoja mahdollisuuksia välittämisen kulttuurissa. Minua säväyttää yhä joka päivä se, missä olemme nyt ja miten kasvamme. Täällä ihminen on aina suunnittelutyön keskiössä.

Tiiminvetäjänä Widgren työskentelee tiiviisti työyhteisönsä kanssa. Moninainen työyhteisö, vertaistuki ja yhdessä oppiminen tuovat arkeen jatkuvasti uusia oivalluksia:

– Meidän toimistossamme on niin erilaisia ja eri-ikäisiä tekijöitä. Päivittäin saa kokea hienoja hetkiä muiden jakaessa ajatuksiaan ja osaamistaan. Minusta on hienoa, kuinka paljon Arkkitehtipalvelulla parhaimmillaan jaetaan tietoa ja innostusta. Se tekee meistä monipuolisia. Ei ole suunnittelualaa tai hanketta, mihin emme yhdessä pystyisi.

Haluatko sinäkin osaksi positiivisen työilmapiirin arkkitehtitoimistoa? Tutustu tiimiimme täällä.

Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen suunnittelema puinen opiskelijatalo näyttää suuntaa tulevaisuuden puurakentamiselle. 13-kerroksisen puukerrostalon rakentamisessa on ensimmäisenä Suomessa hyödynnetty puista tilaelementtiratkaisua.

Vuonna 2013 Espoon kaupunki kaipasi Tapiolaan sosiaalista asuntotuotantoa ja puukerrostaloja. Kaupunki järjesti Asuntosäätiön ja MetsäGroupin kanssa viidelle arkkitehtitoimistolle suunnittelukilpailun puukerrostalokorttelin kehittämisestä Tapiolan Tuuliniityn alueelle.

Kilpailun voitti Arkkitehtipalvelun kanssa vuonna 2019 fuusioitunut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen ehdotus ”Tiebreak”. Toimisto kehitti suunnitelmaa ja laati asemakaavan muutoksen yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Ehdotimme alueelle tuolloin maassamme ennennäkemättömän korkean puutalon toteuttamista. Rakennukselle löytyi pieni ylijäämätontti alueen pohjoisnurkasta, johon 13-kerroksinen talo lopulta sovitettiin, kertoo kohteen pääarkkitehti Jukka Turtiainen.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan vuonna 2015 ja vuoden 2021 kesän kynnyksellä käyttöön avautui yksi Suomen korkeimmista puukerrostaloista. Arkkitehtisuunnittelussa huomioitiin asuinalueelle tyypilliset tunnusmerkit, mutta myös autottoman kaupunkiasuminen kulttuurin kehittyminen:

– Tapiola oli edistyksellinen asuinalue toteutuessaan 50-luvulla ja halusimme jatkaa tätä perinnettä. Paikalle sopi korkea kerrostalo, mutta ahtaalle tontille ei mahtunut parkkipaikkoja. Näistä palasista syntyi ajatus puisesta opiskelijatalosta.

Puisilla tilaelementeillä vakautta kustannustehokkaasti

Tuuliniitty 3:n puukerrostalo sisältää 42 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Selkeälinjainen puutalo on osa laajempaa puukorttelia, joka sijaitsee tuulisella paikalla meren rannassa.  Korttelin korkeimpana rakennuksena kohde tuli toteuttaa muista poiketen:

– Ensimmäinen suunnittelukierros tehtiin CLT-suurelementtiperiaatteella. Haasteeksi koitui kuitenkin rakenteellinen jäykistäminen. Niin tuulisella paikalla välipohjien ja seinien jäykistäminen osoittautuivat tarpeettoman hankaliksi ja kalliiksi suurelementeillä. Teimme uuden suunnitelman tilaelementtiratkaisulla, Turtiainen tiivistää.

Talo päätettiin rakentaa ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta suomalaisesta puusta valmistetuista elementeistä. Pioneerikohteena ratkaisut valmisteltiin perinpohjin itse:

– Koska vastaavaa taloa ei oltu aikaisemmin rakennettu, meillä ei ollut normeja tai kaavoja suunnittelutyömme pohjaksi. Tilanne edellytti pioneerityötä sekä arkkitehdilta että erityisesti rakennesuunnittelijalta.

Yhdeksi tilaelementtimoduuliksi muodostui kokonainen asunto. Elementit valmistettiin tehtaalla kalusteita ja ovia myöten, jonka jälkeen rakennus koottiin elementeistä kuin tulitikkutalo, pala kerrallaan.

Puurakennuksen suunnittelussa yksityiskohdat ratkaisevat

Työllä haluttiin haastaa perinteisen suomalaisen puurakentamisen rajoja. Jotta tilaelementtiratkaisusta saatiin toimiva, tiimimme sukelsi puurakentamisen ytimeen:

– Jotta puun ominaisuuksia voi käyttää hyödyksi, on tunnettava puu materiaalina. On ymmärrettävä sen ominaisuudet ja rakennusfysiikka, Turtiainen sanoo.

Puun ominaisuudet tekevät puusta ainutlaatuisen materiaalin. Puurakentamisen hiilijalanjälki on muihin tavanomaisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna pienempi muun muassa materiaalin keveyden ja hiilensitomiskyvyn ansiosta. Materiaalilla on etunsa, mutta myös vaatimuksensa:

– Puulla on omanlaisensa lämpöliikkeet ja kastuttuaan sen pitää kuivua nopeasti. Se on kuitenkin oiva materiaali tarkkaan käsittelyyn: puuta voi työstää millilleen, kun taas esimerkiksi betonissa on jopa 25 millimetrin vaihtelu. Tällä on iso merkitys kokonaisuudelle.

Työ on tarkkaa ja siksi puurakentaminen vaatii arkkitehdiltä tietoa, taitoa ja jopa harrastuneisuutta. Tarkkuutta mitataan erityisesti puurakennuksen julkisivun suunnittelussa:

– Puisen julkisivun huolto ei välttämättä ole työläämpää kuin esimerkiksi villan päälle rapatun ulkoseinän huolto, mutta sen rakennustekniset yksityiskohdat on huomioitava tarkasti. Pitää esimerkiksi määritellä, miten vesi kulkeutuu rakennuksessa ja miten se pääsee sieltä ulos. Yksityiskohtia ei parane hukata rutiineihin, Turtiainen muistuttaa.

Tapiolan kohdetta työstivät Arkkitehtipalvelulta Jukka Turtiainen, Ulla Saarinen, Tuomas Saarinen, Kristina Färm ja Venla Heino.

Me Arkkitehtipalvelulla uskomme arkkitehtisuunnittelun jatkuvaan kehittämiseen. Haluatko tutustua Tapiolan puukerrostaloon tarkemmin?

Elokuussa 2019 Arkkitehtipalvelu Oy:n uuden karhea Helsingin toimisto ja mainetta niittänyt Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy yhdistyivät. Nyt uusi yksikkö tuo pääkaupunkiseudun markkinoille rohkean ja määrätietoisen arkkitehtiyhteisön.

Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi – ainakin silloin, kun kyseessä on Arkkitehtipalvelun ja Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n fuusio.

Arkkitehtipalvelu osti Jukka Turtiaisen arkkitehtiliiketoiminnan elokuussa 2019. Tarkoituksena oli löytää kasvua laajentamalla toimintaa niin henkilöstön kuin asiakkaiden kannalta.

Pandemiavuosi hidasti operatiivisen toiminnan kehittämistä, mutta nyt monikosta muodostunut yksikkö on päässyt jakamaan työtilat uuteen toimitilaan Helsingin Malminkadulle. Uusi yksikkö yhdistää molempien osapuolten parhaat puolet säilyttäen myös avoimen mielen tulevalle.

Fuusio vaalii ja vahvistaa asiakkaiden ja henkilöstön luottamusta

Aluejohtaja Santtu Rothsten aloitti työnsä helmikuussa 2021 ja tarttui nopeasti yhdistymisprosessin ruoriin. Kahden hyvin erilaisen luovan toimijan yhdistäminen on Rothstenille innostava ja mielenkiintoinen haaste. Fuusioitumisen aikana haluttiin pitää huolta siitä, ettei se rasittaisi asiakkaita.

Luovan alan fuusiot ovat erityisiä, sillä liiketoiminnan ytimessä on konkreettisen esineen sijaan luottamus myöhemmin konkretisoituvaan tuotteeseen. Asiakkaiden ja työntekijöiden luottamusta kuljetetaan muutostyön läpi varoen ja sitä entisestään vahvistaen:

– Luottamus on sidosryhmien isoin kysymys muutoksen tapahtuessa: Mitä tulee tapahtumaan? Onnistuuko työ jatkossakin? Me yhdistimme kaksi toimistoa, joiden historia ja työtavat olivat hyvin erilaisia. Tällaisessa tilanteessa muutosjohtajuuden ja viestinnän merkitys korostuu, jotta luottamus säilyy, Rothsten summaa.

Fuusion onnistuminen on täysin kiinni ihmisistä ja henkilöstön sitoutuminen muutokseen on ratkaisevassa roolissa. Ensitöikseen Rothsten lähti tutustumaan koko henkilöstöön ja haastatteli jokaisen yksi kerrallaan:

– Halusin tutustua työntekijöihin sekä kuulla heidän yhdistymiseen liittyvistä toiveista, tarpeista, haaveista ja peloista. Oli ilo havaita, että kaikki odottivat yhdistymistä positiivisesti, sillä tätäkään muutosta ei tehdä yksin.

Pääkaupunkiseutu saa uuden arkkitehtitoimiston

Yhdistymisen myötä syntyy aina jotain ihan uutta. Helsingin uusi 40-henkinen Arkkitehtipalvelun toimipiste tavoittelee vahvaa jalansijaa pääkaupunkiseudun markkinassa. Resursseista kumpuava kasvu tulee nostamaan laatutasoa tasaisesti ja arvoilleen rehellisenä:

– Yhdessä tekeminen, yhdessä onnistuminen, hyvinvointi…  Arvoilla on meille väliä ja haluamme tuoda niitä jatkossakin vahvasti näkyviin tekemisissämme. Teemme työtä intensiivisesti, joten tulemme haastamaan vahvasti pääkaupunkiseudun arkkitehtisuunnittelun markkinaa, Rothsten lupaa.

Uusi toimisto yhdistää pitkän, palkitun kokemuksen näkemyksellisen uuden tulokkaan määrätietoisuuteen. Kasvanut volyymi tuo asiakkaille entistä enemmän palveluita tukitoimineen sekä tarjoaa nykyisille ja tuleville työntekijöille enemmän mahdollisuuksia:

– Muutoksessa myös tekemisen muskelimme kasvavat: Voimme keskittyä kehittämään uusia asioita, jonka lisäksi voimme osallistaa ihmisiä aivan uudessa määrin. Tavoitteemme on hakea menestystä luottamusta herättävänä ja vahvana toimijana, joka tarjoaa jatkossakin erinomaista suunnittelua ja mielenkiintoisia urapolkuja hyvässä ilmapiirissä.

Juurtuakseen muutos ottaa aikaa. Uusi, entistä vahvempi ja syvempi Arkkitehtipalvelu näkee muutoksessa runsaasti mahdollisuuksia.

– En olisi ottanut tätä haastetta vastaan, ellen olisi nähnyt siinä mahdollisuutta onnistua. Tiedän, että tämä on vaikea yhtälö, mutta uskon sen onnistumiseen. Kun kehitämme määrätietoisesti ja yhdessä tehden, niin kaikki on meille mahdollista, Rothsten toteaa hymyillen.

 

Joose Kankare näkee selkeästi ison yrityksen hyödyt työarjessaan. Itselle tärkeitä arvoja pääsee toteuttamaan erilaisissa hankkeissa.

Suunnittelijana olen generalisti ja erilaiset julkishallinnon rakennukset kuten koulut, terveyskeskukset ja neuvolat ovat sydäntäni lähellä – ne kun ovat yhteiskuntamme peruspilareita. Olen utelias kokeilemaan uutta ja uudenlaiset asiakkaat ja rakennusympäristöt vetävät minua puoleensa. Olen esimerkiksi henkilökohtaisesti suuri Oulun pyöräbaanojen kuluttaja!

Arkkitehtipalvelu tarjoaa suunnittelijoille ja asiakkaille hyvin laajan kattauksen erilaisia rakennustyyppejä ja osaamista. Aloitin täällä tiiminvetäjänä keväällä 2021, kun Oulun toimipiste perustettiin. Hankin, resurssoin ja aikataulutan töitämme. Tehtävä on tuttu aikaisemmista töistäni, mutta Arkkitehtipalvelun puitteet tekevät työstä uudenlaista. Suomen suurimpana arkkitehtitoimistona Arkkitehtipalvelu pystyy esimerkiksi monista muista toimijoista poiketen resursoimaan suunnittelutyön lisäksi laadun kehittämistä. Tämän ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä parempia suunnittelutilanteita ja suunnitelmia.

Minulle on ollut aina tärkeää, että ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti. Uskon, että suunnitteluhankkeen lopputuloksesta saadaan sitä parempi mitä laajemmin ihmisiä pystytään osallistamaan.  Nautin tällaisten haastavien tilanteiden selvittämisestä, sillä haluan tuoda osapuolet saman pöydän ääreen ja antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa. Olen vahvimmillani niin kutsutuissa “umpisolmutilanteissa”, joissa on mukana monia eri tahoja.

Jo yksin Arkkitehtipalvelun työsopimuksista on nähtävissä, kuinka ihmisläheisestä yrityksestä on kyse. Olemme myös fyysisesti lähellä asiakkaitamme, koska meillä on toimipisteitä ympäri Suomea. Levittäytyneisyys tarjoaa meille arkkitehdeille laaja-alaista käsitystä eri alueiden asiakkaista ja suunnittelutrendeistä, minkä ansiosta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja aikaansaada muutosta. Se on mielestäni hienoa!

Toivon, että ihmiset haluaisivat osallistua ja saisivat aidosti kokea vaikuttavansa heille tärkeisiin asioihin, sillä meistä jokainen on vastuussa ympäristöstä. Rakentamisella voidaan parantaa yhteiskuntaa.

Eva-Maria Ylönen tietää, mitä töiden, lapsiperhearjen ja opiskelujen yhteensovittaminen vaatii. Arkkitehtipalvelulla tukea on löytynyt niin perhe-elämään kuin urahaaveisiin.

Yksi lapsistani oli mukana Arkkitehtipalvelun menoissa jo vauvaikäisenä, kun saavuimme kesäpäiville äitiysvapaalta. Täällä perhe- ja työarki ovat aina olleet helppoja yhdistää.

Urani täällä alkoi kesäharjoittelusta josta jäin taloon täysipäiväiseksi työntekijäksi. Toimiston hyvä henki välittyi jo työhaastattelussa ja työnteon yhteinen sävel löytyi nopeasti. Sain kolmannen lapseni täällä työskennellessäni ja viimeistelin opintoni äitiyslomani aikana.

Vaikka perheen, opiskelujen ja työn yhdistäminen on aikamoinen rutistus, mielestäni ne tukevat hyvin toinen toisiaan: töistä ja lapsiperhearjesta oppii järjestelmällistä ajankäyttöä, mikä tehostaa opiskelua. Arkkitehtipalvelulla olen aina saanut tarvittavaa joustoa, kun elämä on tuonut neuvolakäyntejä ja muita yllätyksiä. Kiitän myös puolisoani, joka on mahdollistanut sen, että voin tarvittaessa uppoutua töihini. Eri elämän osa-alueita yhdistäessä työpaikan ja kodin tuki on erittäin tärkeää.

Työnkuvani Arkkitehtipalvelulla on käynyt läpi ison skaalan, kun olen edennyt kesätyöntekijästä suunnittelijaksi ja edelleen tiiminvetäjäksi. Aluksi tein avustavaa suunnittelua, mutta lisää vastuuta annettiin sopivasti sitä mukaa, kun pystyin sitä ottamaan. Keväällä 2021 aloitin uudessa tehtävässä tiiminvetäjänä. Työni on suunnittelutyön lisäksi esimiestyötä eli ihmisten kanssa toimimista ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtimista. Nautin siitä kovasti!

Täällä olen saanut edetä omilla vahvuuksillani ollen kuitenkin aina sopivasti epämukavuusalueella. Sen ansiosta olen päässyt kehittymään. Suunnittelijana olen vahvimmillani alkuvaiheen ideoinnissa ja luonnostelussa. Kun luovuus hautautuu paineen alle, ideoinnin taito tulee tarpeeseen. Juuri uteliaisuudella ja halulla oppia uutta pääsee pitkälle. Ehkä juuri siksi mottoni on Armi Ratian lausahdus “Minua huvittaa kaikki uusi ja odottamaton, mahdoton varsinkin ja vaikea”.

Arkkitehtipalvelu on tarjonnut paljon hienoja kokemuksia ja hyvän työyhteisön. Olen saanut kokea monia hienoja elämyksiä ja kokemuksia. Erityisesti mieleeni ovat jääneet yhteiset reissut, excursiot, kokoontumiset ja ihan vain se arkinen työ tietysti. Vaikka työ on välillä rankkaa, se tuo paljon sisältöä elämään.

Tie laadukkaaseen arkkitehtihankkeeseen? Oikoteitä ei ole, mutta hyväksi havaittuja avaintekijöitä kylläkin. Suunnittelijamme Jan Niukkanen jakaa arkkitehdin kaksi kultaista sääntöä, joilla viet suunnittelusi seuraavalle tasolle.

1. Suunnitelmallisuus antaa tilaa paremmalle arkkitehtisuunnittelulle

Suunnitelmallisuus on onnistuneen hankkeen ydin. Arkkitehdin suunnitteluprosessi ja laadukas suunnittelu vaativat keskittymistä:

– Hankkeen aikana pitää saada keskittyä yhteen vaiheeseen kerrallaan. Siksi suunnittelijalla pitää olla selvänä jo ennen työn aloittamista se, mitä hän tekee nyt, mitä kolmen kuukauden ja mitä puolen vuoden päästä. Asiat hoidetaan ajallaan, etuilla ei kannata, Niukkanen toteaa.

Suunnitelmallisuus korostuu etenkin hankkeen alkumetreillä, jolloin hankkeen tärkeimmät päätökset tehdään. Hyvin tehty pohja luo perustan muun muassa kustannustehokkuuden toteutumiselle.

– Jo luonnosvaiheessa pitää löytää ratkaisut, joilla hankkeesta tehdään taloudellisesti järkevä. Aivan liian usein kustannussäästöjä aletaan etsiä vasta työmaavaiheessa. Silloin ainoat mahdolliset kustannusten leikkaukset tehdään pintamateriaaleista, joilla budjetin kiriminen on vaikeaa, mutta negatiiviset vaikutukset sitäkin suuremmat.

Huolellisesti suunnitellulla perusrakenteella säästetään paljon, jolloin rahaa jää rakennuksen viihtyisyyden tai näyttävyyden kohentamiseen. Säästämällä loppuvaiheen viimeistelystä voidaan helposti turmella hyväkin suunnitelma

– Jokaisesta tilasta syntyy jokin vaikutelma: onko se viehättävä, viihtyisä, pelottava vai ihana. Kun rakennuksen perustasta tehdään edullinen, lopussa voidaan budjettia käyttää vapautuneemmin sinne, missä se näkyy ja hyöty koetaan.

2. Valjasta kunnianhimo lisäarvon tavoitteluun ja arvosta omia vahvuuksiasi

Hanke on onnistunut, kun se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Arkkitehti pyrkii aina luomaan parempaa ympäristöä ihmisille ja siksi todellista arvoa on haettava jokaiseen kohteeseen erikseen.

Jotta tila voisi aidosti rakentaa hyötyä sen käyttäjille, kannattaa omat suunnittelutyön rutiinit asettaa välillä sivuun:

– Aloita suunnittelutyö tutustumalla tilan käyttäjiin, heidän tarpeisiin ja vaatimuksiin. Vain vastaamalla aidosti heidän tarpeisiinsa voit luoda puitteet elämiselle, Niukkanen summaa.

Lisäarvo löytyy käyttäjistä ja suunnittelijan omasta osaamisesta. Niukkanen kannustaa arvostamaan ja hyödyntämään kunkin omia vahvuuksia:

– Oli tarjoamasi lisäarvo sitten esteettisyyttä, toiminnallisuutta, edullisuutta, muokattavuutta tai jotain muuta, se on aina hyvä! Hyödynnä osaamistasi ja arvioitasi, ja valjasta kunnianhimosi käyttäjän hyväksi.

Omien taitojen taloudellista merkitystä ei kannata vähätellä ja rima on hyvä pitää korkealla:

– Työn kuin työn lähtökohta on “minä teen tätä, minusta on oltava hyötyä”. Pelkkä suunnittelu ei riitä, vaan tärkeintä on tuottaa hankkeelle lisäarvoa. Voit tehdä hankkeeseen kalliinkin ratkaisun, jos se tuottaa asiakkaalle itseään enemmän arvoa esimerkiksi hankkeen parantuneen tuottavuuden kautta. Jos sinulta taas odotetaan “perusratkaisua”, tee “perus” äärettömän hyvin, paremmin kuin muut suunnittelijat.

Onnistunut hanke hyödyntää yksilöiden vahvuuksia. Ei ole yhtä oikean näköistä rakennusta tai yhtä oikeaa tapaa suunnitella:

– Kaikennäköisille tekemiselle pitää olla tilaa, sillä on monta tapaa tehdä asiat hyvin. Entistä enemmän pitäisi varata aikaa hyvälle arkkitehtuurille ja ihmisten huomioimiselle siinä. Kun asiat on mietitty loppuun asti niin oman asiakkaan kuin loppukäyttäjän kannalta, on suunnitelma kuin suunnitelma hyvä.

Yhteisöllisyys tarvitsee tilan, jossa kasvaa ja kukoistaa. Sydän-Laukaan koulun laajennus rakentaa yhteistä identiteettiä koulun opiskelijoille ja uudistaa Laukaan keskustan taajamakuvaa.

Sydän-Laukaan koulun laajennus on jotain aivan muuta kuin vaatimaton lisäys vanhan kylkeen. Laajennus rakentaa yhteistä identiteettiä Laukaan lukiolle ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Laukaan toiminnoille:

–  Otimme tavoitteeksi luoda aidosti yhteisöllinen sydänosa, joka kokonaisuudesta puuttui, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Tero Wéman.

Sydän-Laukaan koulu sijaitsee aivan Laukaan keskustassa. Paikka on erittäin merkittävä keskustan taajamakuvan kannalta:

– Valitsimme rohkeasti vanhasta poikkeavan muotokielen ja ulkoarkkitehtuurin, jolla pystyimme modernisoimaan keskustan ilmettä.

Arkkitehtuuri luo tilaa tulkinnoille

Laajennusosa tarjoaa uudenlaisen tulkinnan klassisen sivistyksen arvostuksesta ja yhteisöllisyyden voimasta. Ulkoarkkitehtuurin jännite syntyy sommitelmasta, jossa väliosan kaksi valkoista osaa ovat kuin naksahtaneet erilleen tumman sydänosan voimasta.

Sydänosa on vahvasti yhteisöllinen. Se on nuorten yhteinen tila, jossa erilaiset ajatukset yhdistyvät. Rikkautta ja moninaisuutta lisää uuden ja vanhan puolen yhteiskäyttö lukion ja yläkoulun välillä.

– Tila avattiin kauniisti maisemaan ja täytettiin luonnonvalolla. Sydänosa on kiinnostavasti luonteeltaan jotain sisä- ja ulkotilojen väliltä – samaan aikaan sisällä ja ulkona. Suurissa ikkunapinnoissa oleva Jyrki Markkasen lasitaideteos solmii liiton rakennus- ja kuvataiteen välille, Wéman kuvailee.

Myös sisustuksella tuotiin luonnon elementtejä sisätiloihin. Arkkitehtipalvelu vastasi arkkitehti- ja pääsuunnittelun lisäksi kohteen sisustussuunnittelun koordinoinnista:

– Sisustuksella korostettiin tilan ilmavuutta ja keveyttä luonnon värein ja materiaalein. Tilan käyttäjät esittivät toiveitaan sisustukselle, mistä saimme hyvät eväät suunnittelutyöhön sisävärien ja -materiaalien parissa. Teimme tilaajan kanssa niin kutsutun sisustussuunnittelun koordinointisopimuksen, jossa irtokalustesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä kalustetoimittajan kanssa, sisustusarkkitehti Laura Saarela kertoo.

Koulurakennus tarjoaa tilaa hyvinvoinnin rakentamiselle

Sydän-Laukaan koulun uudisrakennus otettiin käyttöön viime syksynä. Käyttäjät ovat saaneet puhaltaa hengen uusiin tiloihin. Koulusuunnittelulla luodaan puitteet oppimiselle ja kehittymiselle eli hyvinvoivan huomisen rakentamiselle:

– Koulutus on suomalaisten kruununjalokivi, jonka voimalla kansakuntana menestymme. Laukaa on johdonmukaisesti panostanut koulutukseen ja tunnen ylpeyttä saadessani olla mukana toteuttamassa pedagogisesti toimivia ja kauniita oppimisen tiloja, Wéman päättää.

Työryhmäämme kuuluivat Anna-Liisa Tuoriniemi, Mauno Kovanen, Maire Liukko, Laura Saarela sekä Tero Wéman.

Lue lisää palveluistamme tai tutustu julkisten tilojen referensseihimme täällä.

Arkkitehtipalvelu ja Hoivarakentajat Oy ovat voittaneet Ilmajoen Tuomikylän uuden koulun KVR-kilpailun. Vuoden 2022 aikana avautuu hirsisydäminen koulu siirrettävine luokkamoduuleineen. Suunnittelutyössä on huomioitu niin kunnan muuttuvat tarpeet kuin laadukkaat ja muunneltavat opetustilat.

Monet kunnat etsivät nyt ratkaisuja, joilla vastata kiihtyvään muuttovirtaan kuntatalouden puitteissa. Seinäjoen tuntumassa sijaitseva Ilmajoen kunta kaipasi uuden, taloudellisesti kestävän koulurakennuksen kasvavan kylän tarpeisiin.

Kunta kilpailutti uuden koulurakennuksen suunnittelun ja toteutuksen. Arkkitehtipalvelun ja Hoivarakentajat Oy:n kilpailutyö voitti hinnan sekä korkeimpien laatupisteiden yhdistelmällä.

– Tehtävänanto oli innovatiivinen sen ohjatessa muunneltavan koulurakennukseen suunnitteluun, jossa vain koulun sydänosa on pysyvä rakenne. Suunnittelimme koko kylän koulun, jossa yhdistyvät aistiystävällisyys, muunneltavuus ja ekologisuus, kertoo Arkkitehtipalvelun pääsuunnittelija Katriina Myllyniemi.

Siirtoelementtikoulun ei tarvitse näyttää konttikoululta

Koulun oppilasmäärän mahdollisten muutosten vuoksi koulurakennus rakentuu kiinteästä ja siirrettävistä osista. Koulun sydämen muodostava kiinteä osa koostuu keittiöstä, ruokalasta, liikuntasalista, nuorisotilasta ja teknisistä tiloista.

Koulun luokat ovat oppilasmäärien vaihtelun vuoksi siirtoelementtejä. Moduuliluokkasiivet muodostavat rakennuksen muunneltavan osan:

– Siirtoelementtejä voidaan helposti lisätä tai poistaa oppilasmäärien vaihtelun myötä. Suunnitelmaamme on esimerkiksi suunniteltu jo lisäelementtien sijoituskohteet. Siirtoelementeistä koostuvan koulun ei kuitenkaan tarvitse näyttää perinteiseltä konttikoululta ja siksi olemme panostaneet teknisiin ratkaisuihin sekä visuaalisuuteen, Myllyniemi sanoo.

Vaikka luokat ovat siirreltävissä, arkkitehtuurin laadusta ei tarvitse tinkiä. Liikenneyhteydet, erilaiset opettamisen ja oppimisen mallit, tilojen väliset yhteydet, luonnonvalo ja tilaajan tarpeet määrittelevät lopputuloksen.

– Muunneltavan koulurakennuksen suunnittelu on pitkälti optimointia, erityisesti kun rakennuksessa on näin selkeä jako pysyvän ja siirreltävien osien välillä. Suunnitteluvaiheessa pohditaan, kuinka erilaiset kulkuyhteydet toimivat, kuinka kouluun saapuminen on varmasti turvallista, kuinka tilaan saadaan riittävästi valoa ja niin edelleen. Lisäksi näiden asioiden tulee toimia koulun kaikissa erilaisissa kokoonpanoissa sen elinkaaren aikana.

– Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa teimme rakennuksen massoittelusta useita eri vaihtoehtoja. Kompus Oy:n koulukonsulttien ja Hoivarakentajien kanssa kävimme vaihtoehtoja läpi ja valitsimme niistä parhaan vaihtoehdon.

Aistiystävällinen koulu voi olla myös hiilinegatiivinen

Tuomikylä-Ahonkylän koulu koulu on jatkumoa Hoivarakentajien Oppikylä-koulukonseptiin, joka näki päivänvalon vuonna 2019. Aisti- ja ympäristöystävällinen hirsikoulu osallistavine suunnitteluprosesseineen on konseptin tavaramerkki. Hirsikoulu tarjoaa oppilaille terveellisen oppimisympäristön:

– Kyseessä on niin kutsuttu hybridikoulu, jonka hirsinen sydänosa yhdistyy joustavasti poisvietäviin ja lisättäviin moduuliluokkasiipiin. Ratkaisu soveltuu erityisen hyvin tilanteisiin, joissa oppilasennuste on hieman epävarma. Suunnitelmamme vahvuus on se, että rakennuksen moduuliosat voivat tarvittaessa pysyä paikallaan vaikka seuraavat 70 vuotta, valottaa Hoivarakentajien liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouni Salmi.

Kuten suunnittelusta tai rakennusteknisistä ratkaisuista, myöskään koulun muista tavoitteista ei ole tingitty. Koulun hiilineutraaliustavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta täysin saavutettavissa:

– Hirrestä rakennettu sydänosa sitoo puuhun siihen sitoutunutta hiiltä koko koulun elinkaaren ajaksi. Myös moduulien hiilijalanjälki on pieni. Lisäksi rakennus on A-energialuokan kohde, joka lämmitetään maalämmöllä. Meillä ei ole vielä hiililaskennan tuloksia, mutta rakennus voi olla hiilijalan- ja kädenjälkilaskennan kautta jopa hiilinegatiivinen, Salmi jatkaa.

Arkkitehtisuunnitelma tuo koko kylän yhteen

Koulut ovat usein kuin kylän monitoimikeskuksia. Koulut kokoavat kuntalaisia kouluajan ulkopuolella liikuntasaliin, ruokalaan, pihoille ja luokkiin. Yhteisöllisen Tuomikylä-Ahonkylän uuden koulun suunnittelussa olikin alusta alkaen selvää, että rakennuksen halutaan palvelevan koko yhteisöä.

– Kylissä on yhteisöllisyyttä, mutta ei välttämättä kohtaamispaikkaa. Uusi koulu on kuin kylän syli, sen keskus. Syli kuvastaa paitsi rakennuksen muotoa myös sen tarkoitusta. Koulurakennus on koko kylän yhteinen ja sen pihamaalla voidaan järjestää kouluajan ulkopuolella esimerkiksi toritoimintaa tai muita kylän tapahtumia. Myös rakennukseen sisällytettävä nuorisotila tarjoaa turvallisia oleskelutiloja alueen nuorille, kuvaa Myllyniemi.

Tiivis yhteistyö Ilmajoen kunnan, Kompuksen ammattilaisten sekä Hoivarakentajien kanssa poiki lopputuloksen, joka on valmis muuttamaan koulurakennusten tulevaisuutta:

– Meillä on ollut hyvä suhde kuntaan koko prosessin ajan. Avoimella vuoropuhelulla olemme halunneet aidosti ymmärtää kunnan tahtotilaa ja sitä, mitä he todella rakennukselta haluavat. Yhteistyö Arkkitehtipalvelun kanssa hoitui todella hienosti! kertoo Salmi.

Kylän sylin suunnittelu jatkuu kevään 2021 ajan ja 135 oppilaan ja 18 henkilökunnan edustajan käyttöön se avautuu syksyn 2022 aikana.

Miltä kuulostaisi sisustusprojektin täydellinen vastuunsiirto ammattilaiselle? Avaimet käteen -sisustussuunnittelupalvelu huolehtii sisustushankkeen läpiviennistä asiakkaan puolesta, mutta pitää asiakkaan työn keskiössä läpi prosessin. Nyt kerromme, milloin ja miksi asiakkaan käteen kannattaa antaa avaimet tehtävälistan sijaan.

Sisustushankkeet eivät ole läpihuutojuttu. Monivaiheiset hankkeet vaativat moninaista osaamista aina sisustussuunnittelusta materiaalituntemukseen ja kilpailutusosaamisesta projektinhallintaan. Aktiivinen prosessi sitookin paljon resursseja. Yhteistyöllä ja ammattitaidolla voidaan säästää pitkä penni ja moni harmaa hius.

Saimme kahdelta asiakkaaltamme, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jasolta ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koasilta toiveen kokonaisvaltaisesta, avaimet käteen -sisustussuunnittelupalvelusta. Asiakkaiden tarpeesta syntyi uusi palvelumuoto, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Laajan sisustushankkeen suunnittelu jättää tilaa yllätyksille

Avaimet käteen -sisustuspalvelun kohteena oli opiskelijoiden ja senioreiden monisukupolvikortteli Jyväskylän Kankaan alueella. Saimme tehtäväksemme vastata kohteen sisustamisesta aina suunnittelusta kalusteiden kilpailutukseen ja käyttöönottoon asti.

Käyttäjäryhmät toivat projektiin omat tarpeensa ja toiveensa, joiden yhteensovittamisesta Arkkitehtipalvelu vastasi.

–   Koasin tilojen sisustusta lähdettiin rakentamaan jo hyvissä ajoin arkkitehtisuunnittelun rinnalla. Moodboardien kautta löydettiin yhteinen näkemys tavoitteesta. Oleskelutilan sisustus rakentui vihreän ja beigen yhdistelmästä, jota kullan sävy rytmittää yksityiskohdissa. Tilojen tuli soveltua opiskeluun ja oleskeluun. Irtokalusteissa etenkin tuoleilta toivottiin hyvää ergonomiaa, kuvailee sisustusarkkitehtimme Laura Saarela.

Jaso toivoi ergonomisuuden lisäksi muunneltavuutta:

– Jason sisustukselta toivottiin irtokalusteiden osalta ensisijaisesti muunneltavuutta ja ergonomisuutta. Kalusteiden tuli toimia niin talon yhteisissä jumppa- tai lauluhetkissä, ja taipua synttärikahveista jouluillallisiin, kertoo sisustusarkkitehti Hanne-Maria Hautala.

Kuten mikä tahansa suunnitteluprosessi, työ käynnistyi lähtötietojen selvittämisellä. Asiakkaan toiveet ja tarpeet ovat aina suunnittelutyön keskiössä, mutta Avaimet käteen -palvelussa valmistelutyö korostuu.

– Alun valmistelutyö Excel-taulukoineen ja aikatauluineen sujuvoittaa projektin käytännön vaihetta. Esimerkiksi tavarantoimitusten paikkansapitävyys on helppo tarkistaa omien listausten avulla. Tärkeintä on taata kyky reagoida muutoksiin, huolehtia aikataulussa pysymisestä sekä olla aktiivinen yhteydenpidossa ja selvitystyössä, Hautala summaa.

Selkeä työnjako on ketterä työnjako

Avaimet käteen -sisustussuunnittelu on joustava työmalli, jossa työnjako voidaan määritellä asiakkaan kanssa. Asiakas voi esimerkiksi haluta vastata itse kalusteiden kilpailutuksesta tai hän saattaa toivoa ammattilaisen näkemystä ja kokemusta juuri siihen.

Toimintamalli mahdollistaa kuitenkin myös asiakkaan täyden vapautuksen kaikista projektin vaiheista:

– Vastuun jakamisessa piilee Avaimet käteen -toimintamallin vahvuus. Asiakkaan tarvitsee halutessaan tehdä vain tilaus työstä Arkkitehtipalvelun hoitaessa loput. Tärkeää onnistumisen kannalta on kuitenkin myös tiivis viestintä asiakkaan kanssa, Saarela summaa.

Kun projektikokonaisuuden kaikki langat ovat yksissä käsissä, on myös yllättäviin tarpeisiin vastaaminen helpompaa:

– Projektin aikana saimme asiakkaalta toiveen myös markkinointimateriaalin suunnittelusta ja toteutuksesta. Kokosimme kohteesta laadukkaat ja havainnollistavat materiaalit, jotka tukivat kohteen markkinointia, Saarela jatkaa.

Varmuutta ja huolettomuutta tiimityöllä

Palveluntoimittaja-tiimin kesken jaettu työ tekee projektista entistä ketterämmän. Laajan kokonaisuuden hallinnassa tiimipelaaminen on valttia ja tuo asiakkaalle varmuutta siitä, että asiat hoituvat oikein ja ajallaan.

Avaimet käteen -sisustuspalvelun tehtävä on helpottaa asiakkaan omaa taakkaa. Palvelu voi auttaa asiakasta esimerkiksi hetkinä, kun arjen muut asiat vievät huomion. Kapulan kantajan vaihtuessa putoaa asiakkaan harteilta iso lasti:

– Oli hienoa, että joku hoiti projektin kokonaisuutena. Pystyimme luottamaan siihen, että meillä on homma hanskassa. Kaikki sujui hyvin, kertoo Koasiin kiinteistöpäällikkö Satu Varstala.

Kokonaisvaltaista huolenpitoa sisustussuunnittelulla. Lue lisää palvelustamme täällä ja ota yhteyttä!