Arkkitehtipalvelun ja Rakennusliike Laptin yhteistyöhanke Aallonportille on myönnetty Avoin kaupunkiympäristö -tunnustus. Historiallista aluetta kunnioittava, omaleimainen asuinkortteli asettuu modernin keskisuomalaisen arkkitehtuuriperinteen eturintamaan.

Uusi Aallonportti-asuinkortteli toivottaa Jyväskylään saapuvat vierailijat tervetulleeksi keskusta-alueen eteläisessä päädyssä. Seitsemän kerrostalon ja parkkihallin muodostama kortteli sijaitsee historiallisen Seminaarinmäen ruutukaava-alueen liepeillä sitoen historiallisen alueen 2020-luvun jyväskyläläiseen kaupunkikuvaan.

Kyseessä on Arkkitehtipalvelun ja Rakennusliike Lapti Oy:n yhteistyöhanke. Suunnittelutyöllä haluttiin kunnioittaa olemassaolevan asemakaavan henkeä:

– Halusimme tukea asemakaavan tarjoamaa yhteistä näkemystä. Rakennukset muodostavat viihtyisän kokonaisuuden, joka ottaa Jyväskylään tulijat lämpimästi vastaan, kertoo kohteen pääsuunnittelija ja tiiminvetäjä Jan Niukkanen.

– Aallonportti sijaitsee hyvin merkittävällä paikalla ja siksi sen rakennusoikeus haluttiin käyttää kokonaan toteuttamalla kaikki seitsemän taloa kolmessa eri rakennusvaiheessa. Talot rakennettiin lähelle jalkakäytävää asemakaavan mukaisesti ja reippaalla värityksellä vaalittiin historiallista tunnelmaa, kertoo hankkeen projektiarkkitehti Antero Vähäniitty.

Korttelin työstö aloitettiin vuonna 2017 ja viimeiset talot valmistuivat vuonna 2020. Erityinen sijainti sekä korona-arki toivat kuitenkin omat haasteensa hankkeeseen:

– Kohde päädyttiin rakentamaan kolmessa vaiheessa tontin tilanpuutteen vuoksi. Pieni tontti, rakenteelliset haasteet ja alueen noin seitsemän metrin korkeusero haastoivat koko hanketta. Myös hankkeen loppuvaiheen työmaakokoukset ja tarkistukset sovitettiin korona-ajan rajoitteisiin. Haasteista huolimatta tämä oli todella mielenkiintoinen hanke, Vähäniitty iloitsee.

Avoin kaupunkiympäristö -tunnustus muokkaa kaupunkikuvaa

Innostus tarttui myös jyväskyläläisiin ja Aallonportille myönnettiin Jyväskylän Avoin kaupunkiympäristö -tunnustus. Tunnustus on osa Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikkaa ja siitä on tullut merkittävä huomionosoitus rakennetun kaupunkiympäristön kehitystyössä.

Tunnustus myönnetään vuosittain vetomaista ja kestävää rakentamista tai viihtyisää ympäristöä edistävälle teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Laptin Aallonportti valikoitui vuoden 2021 voittajaksi kiinnostavuudellaan ja viihtyisyydellään. Laptin Keski-Suomen aluejohtaja Samuli Heino on kiitollinen merkittävästä tunnustuksesta ja onnistuneesta yhteistyöstä:

– Kyllä tällainen huomionosoitus tuntuu hyvältä, sillä olemme kaikin puolin tyytyväisiä lopputulokseen. Hanke oli helppo toteuttaa Arkkitehtipalvelun arkkitehtien kanssa. He ovat joustavia, keskustelevia ja nopeasti reagoivia. Arkkitehtipalvelun vahvuuksia ovat paitsi isot resurssit myös heidän kykynsä ymmärtää asiakasta. Tästä kertoo muun muassa se, että Aallonportin kaikki 308 asuntoa myytiin useita kuukausia ennen viimeisten asuntojen valmistumista.

Yhteistyön erityinen päätös on otettu lämmöllä vastaan myös Arkkitehtipalvelulla:

– Kyllä tämä mieltä lämmittää. Projektiin osallistui Arkkitehtipalvelulta kymmenen henkilön tiimi ja tunnustus on tärkeä meille kaikille. Palkinto oli hieno saada Laptin kanssa, sillä yhteistyö on mukavaa ja ymmärrämme hyvin toisiamme. Laptilaisten kanssa on mukava kokoustaa ja neuvotteluita käydään aina hyvässä hengessä.

Arkkitehtipalvelulta hankkeessa olivat mukana Vähäniityn ja Niukkasen lisäksi Barry Smyth, Lassi Suihkonen, Kristian Telaranta, Anssi Karppinen, Hanne-Maria Hautala, Harri Luomaa ja Anne Brockwell.

Me Arkkitehtipalvelulla emme suunnittele vain asiakkaillemme, vaan heidän kanssaan. Kumppanuus on keinomme luoda yhteinen onnistumisen tila, jossa innovatiivisuus saa jatkuvasti uusia muotoja. Tutustu Arkkitehtipalvelun palveluihin ja referenssikohteisiimme laajemmin täällä!

Tie laadukkaaseen arkkitehtihankkeeseen? Oikoteitä ei ole, mutta hyväksi havaittuja avaintekijöitä kylläkin. Suunnittelijamme Jan Niukkanen jakaa arkkitehdin kaksi kultaista sääntöä, joilla viet suunnittelusi seuraavalle tasolle.

1. Suunnitelmallisuus antaa tilaa paremmalle arkkitehtisuunnittelulle

Suunnitelmallisuus on onnistuneen hankkeen ydin. Arkkitehdin suunnitteluprosessi ja laadukas suunnittelu vaativat keskittymistä:

– Hankkeen aikana pitää saada keskittyä yhteen vaiheeseen kerrallaan. Siksi suunnittelijalla pitää olla selvänä jo ennen työn aloittamista se, mitä hän tekee nyt, mitä kolmen kuukauden ja mitä puolen vuoden päästä. Asiat hoidetaan ajallaan, etuilla ei kannata, Niukkanen toteaa.

Suunnitelmallisuus korostuu etenkin hankkeen alkumetreillä, jolloin hankkeen tärkeimmät päätökset tehdään. Hyvin tehty pohja luo perustan muun muassa kustannustehokkuuden toteutumiselle.

– Jo luonnosvaiheessa pitää löytää ratkaisut, joilla hankkeesta tehdään taloudellisesti järkevä. Aivan liian usein kustannussäästöjä aletaan etsiä vasta työmaavaiheessa. Silloin ainoat mahdolliset kustannusten leikkaukset tehdään pintamateriaaleista, joilla budjetin kiriminen on vaikeaa, mutta negatiiviset vaikutukset sitäkin suuremmat.

Huolellisesti suunnitellulla perusrakenteella säästetään paljon, jolloin rahaa jää rakennuksen viihtyisyyden tai näyttävyyden kohentamiseen. Säästämällä loppuvaiheen viimeistelystä voidaan helposti turmella hyväkin suunnitelma

– Jokaisesta tilasta syntyy jokin vaikutelma: onko se viehättävä, viihtyisä, pelottava vai ihana. Kun rakennuksen perustasta tehdään edullinen, lopussa voidaan budjettia käyttää vapautuneemmin sinne, missä se näkyy ja hyöty koetaan.

2. Valjasta kunnianhimo lisäarvon tavoitteluun ja arvosta omia vahvuuksiasi

Hanke on onnistunut, kun se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Arkkitehti pyrkii aina luomaan parempaa ympäristöä ihmisille ja siksi todellista arvoa on haettava jokaiseen kohteeseen erikseen.

Jotta tila voisi aidosti rakentaa hyötyä sen käyttäjille, kannattaa omat suunnittelutyön rutiinit asettaa välillä sivuun:

– Aloita suunnittelutyö tutustumalla tilan käyttäjiin, heidän tarpeisiin ja vaatimuksiin. Vain vastaamalla aidosti heidän tarpeisiinsa voit luoda puitteet elämiselle, Niukkanen summaa.

Lisäarvo löytyy käyttäjistä ja suunnittelijan omasta osaamisesta. Niukkanen kannustaa arvostamaan ja hyödyntämään kunkin omia vahvuuksia:

– Oli tarjoamasi lisäarvo sitten esteettisyyttä, toiminnallisuutta, edullisuutta, muokattavuutta tai jotain muuta, se on aina hyvä! Hyödynnä osaamistasi ja arvioitasi, ja valjasta kunnianhimosi käyttäjän hyväksi.

Omien taitojen taloudellista merkitystä ei kannata vähätellä ja rima on hyvä pitää korkealla:

– Työn kuin työn lähtökohta on “minä teen tätä, minusta on oltava hyötyä”. Pelkkä suunnittelu ei riitä, vaan tärkeintä on tuottaa hankkeelle lisäarvoa. Voit tehdä hankkeeseen kalliinkin ratkaisun, jos se tuottaa asiakkaalle itseään enemmän arvoa esimerkiksi hankkeen parantuneen tuottavuuden kautta. Jos sinulta taas odotetaan “perusratkaisua”, tee “perus” äärettömän hyvin, paremmin kuin muut suunnittelijat.

Onnistunut hanke hyödyntää yksilöiden vahvuuksia. Ei ole yhtä oikean näköistä rakennusta tai yhtä oikeaa tapaa suunnitella:

– Kaikennäköisille tekemiselle pitää olla tilaa, sillä on monta tapaa tehdä asiat hyvin. Entistä enemmän pitäisi varata aikaa hyvälle arkkitehtuurille ja ihmisten huomioimiselle siinä. Kun asiat on mietitty loppuun asti niin oman asiakkaan kuin loppukäyttäjän kannalta, on suunnitelma kuin suunnitelma hyvä.