Historiallisen rakennuksen peruskorjaus pidentää rakennuksen käyttöikää vuosikymmenillä. Äänekosken vanha kansakoulu kävi läpi sisäilmakorjauksen ja sai historiaansa kunnioittavan julkisivuremontin.

Äänekosken keskuskansakoulu valmistui vuonna 1931. Sotavuosien sairaalatoiminnan jälkeen rakennus on palvellut kyläläisiä kouluna sukupolvi kerrallaan. Vuosikymmenet ovat kuitenkin muovanneet koulua ja sen pihapiiriä: 70-luvun lopulla koululle rakennettiin porrastorni ja matala lisärakennus, 2000-luvun alussa uusittiin rakennuksen ilmastointi ja muu tekniikka.

Vuonna 2020 Äänekosken kaupunki päätti korjauttaa rakennuksen ilmanvaihdon ja teettää sen rakenteisiin tiivistyskorjauksia. Remontti laajeni peruskorjaukseksi julkisivu- ja vesikattoremontteineen sekä piha-alueiden korjauksineen. Viereinen lisärakennus oli purettu tontilta jo aiemmin. Me Arkkitehtipalvelulla saimme kunnian ottaa vastuun kansakoulun pää- ja arkkitehti- sekä irtokalustesuunnittelusta.

 

Peruskorjauksella toimivuutta, terveyttä ja turvallisuutta

Vanhan kansakoulun peruskorjauksella haluttiin varmistaa rakennuksen käyttäjille toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat. Työn puitteet muodostettiin remonttibudjetin lisäksi sidosryhmien toiveilla sekä Museoviraston ohjeilla.

– Suunnittelimme kokonaisuutta tilaajan ja tilan käyttäjien kanssa. Teimme myös tiivistä yhteistyötä Museoviraston ja erikoissuunnittelijoiden kanssa. Otimme heidän mielipiteensä tarkasti huomioon, kertoo kohteen pääsuunnittelija Salla Raappana.

Rakennuksen suojelu oli kriittisen tärkeää ja sitä korostettiin projektin joka vaiheessa. Suunnitelman muutoksiin varattiin aikaa, minkä ansiosta projekti pääsi sujumaan aikataulun mukaisesti.

– Yhteistyö sujui hyvin ja sujuvasti. Siinä oli molemminpuolista luottamusta. Meille on tärkeää aidosti kuunnella asiakasta ja pyrkiä vastaamaan heidän toiveisiin mahdollisimman nopeasti. Olikin mukava kuulla, että projekti meni myös asiakkaan mielestä hyvin, Raappana iloitsee.

 

Uusi ja vanha kohtaavat

Peruskorjauksen ansiosta vanha kansakoulu on nyt uudessa, historiaansa kunnioittavassa uskossa. Sen julkisivut ja porrastorni kunnostettiin ja se sai esteettömän sisäänkäynnin. Lopputulos sitoo yhteen vuosikymmenten aikana tehdyt muutokset.

Visuaalisina elementteinä suunnittelun keskiössä olivat rakennuksen vanhat materiaalit ja värisävyt:

– Pyrimme säilyttämään vanhat värisävyt ulkona ja sisällä. Saimme vanhan koulun ja porrastornin yhdistettyä paremmin toisiinsa juuri värien ja materiaalien avulla. Rakennuksen sisäpintojen korjaukseen ei ole enää saatavilla aivan vastaavan värisiä pintamateriaaleja, joten rakennuksessa näkyy siltä osin ajan kerrostuneisuus.

Myös koulun kenttä, sen valaistus ja pihan kasvillisuus kokivat päivityksen: pihan toimintoja parannettiin muun muassa koripalloilualueella, pyöräparkki uusittiin ja pihalle rakennettiin entistä ehompi jätekatos.

– Pihasta oli tehty aiemmin suunnitelma, jota hioimme yhdessä käyttäjän ja tilaajan kanssa. Lopputuloksesta tuli oikein huolitellun näköinen ja se sopii hyvin viereisen, aiemmin rakennetun yhtenäiskoulun pihan kanssa.

Arkkitehtipalvelun tiimiin kuuluivat pääsuunnittelija Salla Raappanan lisäksi arkkitehti Niina Tarvainen, sisustussuunnittelijat Jenna Smeds ja Auli Rantala sekä avustava suunnittelija Emeliina Kupari.

 

Miten peruskorjaukseen voi valmistautua? 

  • Mahdollinen suojelutarve tulee selvittää.
  • Vanhat materiaalit ja mahdolliset haitta-aineet tulee selvittää.
  • Vanhat suunnitelmat tulee haalia kasaan, niitä voi olla vaikea löytää.
  • Suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa.
  • Suunnittelijoilla ja tekijöillä on tarpeen olla kokemusta vastaavista hankkeista.
  • Jotkut asiat selviävät vain purkamalla rakenteita ja yllätyksiä voi tulla matkan varrella.
  • Tärkeää on että projektissa on mukana kaikki langat käsissään pitävä henkilö / valvoja, joka koordinoi hanketta, huolehtii aikataulusta ja kokonaisbudjetista.

 

Meillä Arkkitehtipalvelulla onnistunut yhteistyö syntyy pitämällä ihminen kaiken työn keskiössä. Lue lisää palveluistamme täältä!

Historiallisen rakennuksen peruskorjaus pidentää rakennuksen käyttöikää vuosikymmenillä. Äänekosken vanha kansakoulu kävi läpi sisäilmakorjauksen ja sai historiaansa kunnioittavan julkisivuremontin.

Äänekosken keskuskansakoulu valmistui vuonna 1931. Sotavuosien sairaalatoiminnan jälkeen rakennus on palvellut kyläläisiä kouluna sukupolvi kerrallaan. Vuosikymmenet ovat kuitenkin muovanneet koulua ja sen pihapiiriä: 70-luvun lopulla koululle rakennettiin porrastorni ja matala lisärakennus, 2000-luvun alussa uusittiin rakennuksen ilmastointi ja muu tekniikka.

Vuonna 2020 Äänekosken kaupunki päätti korjauttaa rakennuksen ilmanvaihdon ja teettää sen rakenteisiin tiivistyskorjauksia. Remontti laajeni peruskorjaukseksi julkisivu- ja vesikattoremontteineen sekä piha-alueiden korjauksineen. Viereinen lisärakennus oli purettu tontilta jo aiemmin. Me Arkkitehtipalvelulla saimme kunnian ottaa vastuun kansakoulun pää- ja arkkitehti- sekä irtokalustesuunnittelusta.

 

Peruskorjauksella toimivuutta, terveyttä ja turvallisuutta

Vanhan kansakoulun peruskorjauksella haluttiin varmistaa rakennuksen käyttäjille toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat. Työn puitteet muodostettiin remonttibudjetin lisäksi sidosryhmien toiveilla sekä Museoviraston ohjeilla.

– Suunnittelimme kokonaisuutta tilaajan ja tilan käyttäjien kanssa. Teimme myös tiivistä yhteistyötä Museoviraston ja erikoissuunnittelijoiden kanssa. Otimme heidän mielipiteensä tarkasti huomioon, kertoo kohteen pääsuunnittelija Salla Raappana.

Rakennuksen suojelu oli kriittisen tärkeää ja sitä korostettiin projektin joka vaiheessa. Suunnitelman muutoksiin varattiin aikaa, minkä ansiosta projekti pääsi sujumaan aikataulun mukaisesti.

– Yhteistyö sujui hyvin ja sujuvasti. Siinä oli molemminpuolista luottamusta. Meille on tärkeää aidosti kuunnella asiakasta ja pyrkiä vastaamaan heidän toiveisiin mahdollisimman nopeasti. Olikin mukava kuulla, että projekti meni myös asiakkaan mielestä hyvin, Raappana iloitsee.

 

Uusi ja vanha kohtaavat

Peruskorjauksen ansiosta vanha kansakoulu on nyt uudessa, historiaansa kunnioittavassa uskossa. Sen julkisivut ja porrastorni kunnostettiin ja se sai esteettömän sisäänkäynnin. Lopputulos sitoo yhteen vuosikymmenten aikana tehdyt muutokset.

Visuaalisina elementteinä suunnittelun keskiössä olivat rakennuksen vanhat materiaalit ja värisävyt:

– Pyrimme säilyttämään vanhat värisävyt ulkona ja sisällä. Saimme vanhan koulun ja porrastornin yhdistettyä paremmin toisiinsa juuri värien ja materiaalien avulla. Rakennuksen sisäpintojen korjaukseen ei ole enää saatavilla aivan vastaavan värisiä pintamateriaaleja, joten rakennuksessa näkyy siltä osin ajan kerrostuneisuus.

Myös koulun kenttä, sen valaistus ja pihan kasvillisuus kokivat päivityksen: pihan toimintoja parannettiin muun muassa koripalloilualueella, pyöräparkki uusittiin ja pihalle rakennettiin entistä ehompi jätekatos.

– Pihasta oli tehty aiemmin suunnitelma, jota hioimme yhdessä käyttäjän ja tilaajan kanssa. Lopputuloksesta tuli oikein huolitellun näköinen ja se sopii hyvin viereisen, aiemmin rakennetun yhtenäiskoulun pihan kanssa.

Arkkitehtipalvelun tiimiin kuuluivat pääsuunnittelija Salla Raappanan lisäksi arkkitehti Niina Tarvainen, sisustussuunnittelijat Jenna Smeds ja Auli Rantala sekä avustava suunnittelija Emeliina Kupari.

 

Miten peruskorjaukseen voi valmistautua? 

  • Mahdollinen suojelutarve tulee selvittää.
  • Vanhat materiaalit ja mahdolliset haitta-aineet tulee selvittää.
  • Vanhat suunnitelmat tulee haalia kasaan, niitä voi olla vaikea löytää.
  • Suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa.
  • Suunnittelijoilla ja tekijöillä on tarpeen olla kokemusta vastaavista hankkeista.
  • Jotkut asiat selviävät vain purkamalla rakenteita ja yllätyksiä voi tulla matkan varrella.
  • Tärkeää on että projektissa on mukana kaikki langat käsissään pitävä henkilö / valvoja, joka koordinoi hanketta, huolehtii aikataulusta ja kokonaisbudjetista.

 

Meillä Arkkitehtipalvelulla onnistunut yhteistyö syntyy pitämällä ihminen kaiken työn keskiössä. Lue lisää palveluistamme täältä!

Arkkitehtipalvelu suunnitteli Jyväskylän Kirkkopuiston suojellulle kahvilalle ympäristöään kunnioittavan laajennuksen. Vanhasta kahvilasta kuoriutui moderni bistro, joka kutsuu asiakkaansa makuretkelle Kirkkopuistoon.

Lähes jokaisella jyväskyläläisellä on muistoja Jyväskylän kaupunginkirkkoa ympäröivästä puistosta sekä sen kahvilasta. Vuonna 1954 rakennettu puiston kahvila tarjosi aiemmin sisäistumapaikat vain muutamalle onnekkaalle, joten kahvilan terassi ja puiston nurmikko olivat sitäkin ahkerammassa käytössä.

Vuonna 2011 Jyväskylän kaupunki kirjasi kaavaansa kahvilan laajennuksen. Suojeltu kahvilarakennus kaipasi arvoisensa päivityksen kahvilasta tyylikkääksi bistroksi. Vuosien valmistelun jälkeen Arkkitehtipalvelu palkattiin toteuttamaan haavetta. Ravintola-alan neuvonantajat toimivat suunnittelun konsultteina lopullisen vuokralaisen puuttuessa. Modernisoiva, mutta historiaa kunnioittava laajennustyö käynnistyi luonnosvaiheella vuonna 2019.

 

Toiminnallisuutta ja visuaalisuutta paikallishistoriasta tinkimättä   

Ruokasalin laajennus, päivitetyt keittiö- ja wc-tilat, uudet varasto- ja tekniset tilat kellariin, parannettu huoltoreitti… Kirkkopuiston bistron laajennuksen tavoitteena oli lisätä tilan käyttömahdollisuuksia. Rakennus ei kuitenkaan ole tyypillisin ravintolarakennus: Front house -ravintoloista poiketen ravintolassa on neljä julkisivua.

– Ravintola tarvitsee paljon toimitustilaa ja varastotilaa. Kirkkopuiston bistrossa huoltoreitti ja sisäänkäynnit ovat puiston puolella, eivät kadun. Katutasossa ovat rampillinen takaovi ja pieni varasto, mutta isommat varastotilat ovat kellarissa. Ratkaisu oli paras mahdollinen tilanteessa, jossa kaikki julkisivut ovat tärkeitä, kertoo hankkeen pääarkkitehti Barry Smyth.

Arkkitehtipalvelu ja rakennuttaja olivat velvoitettuja pitämään Keski-Suomen museon ajan tasalla rakennukselle tehtävistä muutoksista. Työn edetessä tilausta päivitettiin ja ravintolaan päätettiin lisätä sauna- ja kabinettiosasto kellariin. Uusi huonetila vaati poikkeusluvan ja uuden rakennusluvan. Arkkitehtipalvelun pitkä kokemus julkisista rakennushankkeista auttoi viemään hankkeen sujuvasti eteenpäin:

– Valvontaprosessi on monimutkainen, mutta meiltä löytyy taitoa käsitellä niitä. Projektiarkkitehtimme Antero Vähäniitty oli erittäin tärkeä vahvistus tässä prosessissa. Hän on kokenut suunnittelija, jolla on paljon osaamista erilaisten viranomaislupien käsittelystä. Myös hyvä keskusteluyhteys kaupungin kanssa oli tärkeää.

Toimiva yhteistyö osoitti voimansa myös hetkellä, kun Kirkkopuiston ravintolan alkuperäinen urakoitsija ajautui kesken kaiken konkurssiin. Uuden toimijan kanssa työ jatkui siitä, mihin se oli jäänytkin.

 

Ravintolassa kuin metsän siimeksessä

Jyväskylän kaupungin keskeisellä paikalla sijaitsevasta rakennuksesta haluttiin moderni, mutta ympäristöään kunnioittava. Vanha kirkko ja sen vehreä, paikallishistoriaa kumpuava puisto tarjosivat kantavan idean suunnittelulle:  

– Jyväskylän keskustassa ei ole paljon vihreitä alueita. Halusin kunnioittaa tätä puiston tarjoilemaa luontokokemusta tekemällä ravintolahetkestä kuin piknik-hetken puistossa, Smyth kuvailee.

Vanhasta kioskista tehtiin ravintolan keittiöalue ja laajennusosasta ravintolan ruokasali. Ruokasali sai ympärilleen lasiseinät, muodostaen rakennuksen kolmesta julkisivusta läpinäkyvät. 

– Näin puisto on ympärillä koko ajan. Lisäksi halusimme luoda yhtenäisyyttä kirkon arkkitehtuuriin sen peltisen harjakaton kautta. Ravintola sai samantyyppisen peltisen harjakaton ja sisälle vinokaton. Näin asiakkaan ylle kohoavat kuin puun latvukset.

Hiiltyneen puun väriset, tummanharmaat ulkoseinät istuvat pelaavat yhteen vanhan, oranssihtavan tiiliseinän kanssa. Sisätilat kylpevät valossa ja vaaleita koivupintoja korostaa ruokasalin ainoa kiinteä seinä tummanharmaalla värillään. Harmaa teema jatkuu viihtyisän hämyisenä myös kellarin sauna- ja kabinettitiloihin. Pimeän laskeutuessa, ravintola hohkaa ulospäin lämpöä persoonallisilla rypytetyillä pallovalaisimilla ja tyylikkäillä seinävalaisimilla. 

Rakennus valmistui talvella 2021. Niin tiimi kuin jyväskyläläiset ja turistit ovat ottaneet uuden rakennuksen lämmöllä vastaan.

– Lopputuloksesta tuli sellainen kuin tiiminä toivoimme: lämmin sisäpaikka, joka liittyy saumattomasti ulkona odottavaan puistoon. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä rakennukseen. Tekemämme päätökset ja ratkaisut osuivat siis kohdalleen, vaikka tilan lopullinen käyttäjä ei ollut prosessissa mukana. Palaute on ollut tosi hyvää, Smyth iloitsee.

Arkkitehtipalvelun tiimiin kuuluivat Smythin ja Vähäniityn lisäksi Jan Niukkanen, Hanna-Maria Hautala ja Anssi Karppinen.

 

Me suunnittelemme vaikuttavaa toiminnallisuutta. Miten voimme auttaa sinua? Lue lisää meistä ja palveluistamme, ja ota yhteyttä!

Arkkitehtipalvelu suunnitteli Jyväskylän Kirkkopuiston suojellulle kahvilalle ympäristöään kunnioittavan laajennuksen. Vanhasta kahvilasta kuoriutui moderni bistro, joka kutsuu asiakkaansa makuretkelle Kirkkopuistoon.

Lähes jokaisella jyväskyläläisellä on muistoja Jyväskylän kaupunginkirkkoa ympäröivästä puistosta sekä sen kahvilasta. Vuonna 1954 rakennettu puiston kahvila tarjosi aiemmin sisäistumapaikat vain muutamalle onnekkaalle, joten kahvilan terassi ja puiston nurmikko olivat sitäkin ahkerammassa käytössä.

Vuonna 2011 Jyväskylän kaupunki kirjasi kaavaansa kahvilan laajennuksen. Suojeltu kahvilarakennus kaipasi arvoisensa päivityksen kahvilasta tyylikkääksi bistroksi. Vuosien valmistelun jälkeen Arkkitehtipalvelu palkattiin toteuttamaan haavetta. Ravintola-alan neuvonantajat toimivat suunnittelun konsultteina lopullisen vuokralaisen puuttuessa. Modernisoiva, mutta historiaa kunnioittava laajennustyö käynnistyi luonnosvaiheella vuonna 2019.

 

Toiminnallisuutta ja visuaalisuutta paikallishistoriasta tinkimättä   

Ruokasalin laajennus, päivitetyt keittiö- ja wc-tilat, uudet varasto- ja tekniset tilat kellariin, parannettu huoltoreitti… Kirkkopuiston bistron laajennuksen tavoitteena oli lisätä tilan käyttömahdollisuuksia. Rakennus ei kuitenkaan ole tyypillisin ravintolarakennus: Front house -ravintoloista poiketen ravintolassa on neljä julkisivua.

– Ravintola tarvitsee paljon toimitustilaa ja varastotilaa. Kirkkopuiston bistrossa huoltoreitti ja sisäänkäynnit ovat puiston puolella, eivät kadun. Katutasossa ovat rampillinen takaovi ja pieni varasto, mutta isommat varastotilat ovat kellarissa. Ratkaisu oli paras mahdollinen tilanteessa, jossa kaikki julkisivut ovat tärkeitä, kertoo hankkeen pääarkkitehti Barry Smyth.

Arkkitehtipalvelu ja rakennuttaja olivat velvoitettuja pitämään Keski-Suomen museon ajan tasalla rakennukselle tehtävistä muutoksista. Työn edetessä tilausta päivitettiin ja ravintolaan päätettiin lisätä sauna- ja kabinettiosasto kellariin. Uusi huonetila vaati poikkeusluvan ja uuden rakennusluvan. Arkkitehtipalvelun pitkä kokemus julkisista rakennushankkeista auttoi viemään hankkeen sujuvasti eteenpäin:

– Valvontaprosessi on monimutkainen, mutta meiltä löytyy taitoa käsitellä niitä. Projektiarkkitehtimme Antero Vähäniitty oli erittäin tärkeä vahvistus tässä prosessissa. Hän on kokenut suunnittelija, jolla on paljon osaamista erilaisten viranomaislupien käsittelystä. Myös hyvä keskusteluyhteys kaupungin kanssa oli tärkeää.

Toimiva yhteistyö osoitti voimansa myös hetkellä, kun Kirkkopuiston ravintolan alkuperäinen urakoitsija ajautui kesken kaiken konkurssiin. Uuden toimijan kanssa työ jatkui siitä, mihin se oli jäänytkin.

 

Ravintolassa kuin metsän siimeksessä

Jyväskylän kaupungin keskeisellä paikalla sijaitsevasta rakennuksesta haluttiin moderni, mutta ympäristöään kunnioittava. Vanha kirkko ja sen vehreä, paikallishistoriaa kumpuava puisto tarjosivat kantavan idean suunnittelulle:  

– Jyväskylän keskustassa ei ole paljon vihreitä alueita. Halusin kunnioittaa tätä puiston tarjoilemaa luontokokemusta tekemällä ravintolahetkestä kuin piknik-hetken puistossa, Smyth kuvailee.

Vanhasta kioskista tehtiin ravintolan keittiöalue ja laajennusosasta ravintolan ruokasali. Ruokasali sai ympärilleen lasiseinät, muodostaen rakennuksen kolmesta julkisivusta läpinäkyvät. 

– Näin puisto on ympärillä koko ajan. Lisäksi halusimme luoda yhtenäisyyttä kirkon arkkitehtuuriin sen peltisen harjakaton kautta. Ravintola sai samantyyppisen peltisen harjakaton ja sisälle vinokaton. Näin asiakkaan ylle kohoavat kuin puun latvukset.

Hiiltyneen puun väriset, tummanharmaat ulkoseinät istuvat pelaavat yhteen vanhan, oranssihtavan tiiliseinän kanssa. Sisätilat kylpevät valossa ja vaaleita koivupintoja korostaa ruokasalin ainoa kiinteä seinä tummanharmaalla värillään. Harmaa teema jatkuu viihtyisän hämyisenä myös kellarin sauna- ja kabinettitiloihin. Pimeän laskeutuessa, ravintola hohkaa ulospäin lämpöä persoonallisilla rypytetyillä pallovalaisimilla ja tyylikkäillä seinävalaisimilla. 

Rakennus valmistui talvella 2021. Niin tiimi kuin jyväskyläläiset ja turistit ovat ottaneet uuden rakennuksen lämmöllä vastaan.

– Lopputuloksesta tuli sellainen kuin tiiminä toivoimme: lämmin sisäpaikka, joka liittyy saumattomasti ulkona odottavaan puistoon. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä rakennukseen. Tekemämme päätökset ja ratkaisut osuivat siis kohdalleen, vaikka tilan lopullinen käyttäjä ei ollut prosessissa mukana. Palaute on ollut tosi hyvää, Smyth iloitsee.

Arkkitehtipalvelun tiimiin kuuluivat Smythin ja Vähäniityn lisäksi Jan Niukkanen, Hanna-Maria Hautala ja Anssi Karppinen.

 

Me suunnittelemme vaikuttavaa toiminnallisuutta. Miten voimme auttaa sinua? Lue lisää meistä ja palveluistamme, ja ota yhteyttä!

Yhteisöllisyys tarvitsee tilan, jossa kasvaa ja kukoistaa. Sydän-Laukaan koulun laajennus rakentaa yhteistä identiteettiä koulun opiskelijoille ja uudistaa Laukaan keskustan taajamakuvaa.

Sydän-Laukaan koulun laajennus on jotain aivan muuta kuin vaatimaton lisäys vanhan kylkeen. Laajennus rakentaa yhteistä identiteettiä Laukaan lukiolle ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Laukaan toiminnoille:

–  Otimme tavoitteeksi luoda aidosti yhteisöllinen sydänosa, joka kokonaisuudesta puuttui, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Tero Wéman.

Sydän-Laukaan koulu sijaitsee aivan Laukaan keskustassa. Paikka on erittäin merkittävä keskustan taajamakuvan kannalta:

– Valitsimme rohkeasti vanhasta poikkeavan muotokielen ja ulkoarkkitehtuurin, jolla pystyimme modernisoimaan keskustan ilmettä.

Arkkitehtuuri luo tilaa tulkinnoille

Laajennusosa tarjoaa uudenlaisen tulkinnan klassisen sivistyksen arvostuksesta ja yhteisöllisyyden voimasta. Ulkoarkkitehtuurin jännite syntyy sommitelmasta, jossa väliosan kaksi valkoista osaa ovat kuin naksahtaneet erilleen tumman sydänosan voimasta.

Sydänosa on vahvasti yhteisöllinen. Se on nuorten yhteinen tila, jossa erilaiset ajatukset yhdistyvät. Rikkautta ja moninaisuutta lisää uuden ja vanhan puolen yhteiskäyttö lukion ja yläkoulun välillä.

– Tila avattiin kauniisti maisemaan ja täytettiin luonnonvalolla. Sydänosa on kiinnostavasti luonteeltaan jotain sisä- ja ulkotilojen väliltä – samaan aikaan sisällä ja ulkona. Suurissa ikkunapinnoissa oleva Jyrki Markkasen lasitaideteos solmii liiton rakennus- ja kuvataiteen välille, Wéman kuvailee.

Myös sisustuksella tuotiin luonnon elementtejä sisätiloihin. Arkkitehtipalvelu vastasi arkkitehti- ja pääsuunnittelun lisäksi kohteen sisustussuunnittelun koordinoinnista:

– Sisustuksella korostettiin tilan ilmavuutta ja keveyttä luonnon värein ja materiaalein. Tilan käyttäjät esittivät toiveitaan sisustukselle, mistä saimme hyvät eväät suunnittelutyöhön sisävärien ja -materiaalien parissa. Teimme tilaajan kanssa niin kutsutun sisustussuunnittelun koordinointisopimuksen, jossa irtokalustesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä kalustetoimittajan kanssa, sisustusarkkitehti Laura Saarela kertoo.

Koulurakennus tarjoaa tilaa hyvinvoinnin rakentamiselle

Sydän-Laukaan koulun uudisrakennus otettiin käyttöön viime syksynä. Käyttäjät ovat saaneet puhaltaa hengen uusiin tiloihin. Koulusuunnittelulla luodaan puitteet oppimiselle ja kehittymiselle eli hyvinvoivan huomisen rakentamiselle:

– Koulutus on suomalaisten kruununjalokivi, jonka voimalla kansakuntana menestymme. Laukaa on johdonmukaisesti panostanut koulutukseen ja tunnen ylpeyttä saadessani olla mukana toteuttamassa pedagogisesti toimivia ja kauniita oppimisen tiloja, Wéman päättää.

Työryhmäämme kuuluivat Anna-Liisa Tuoriniemi, Mauno Kovanen, Maire Liukko, Laura Saarela sekä Tero Wéman.

Lue lisää palveluistamme tai tutustu julkisten tilojen referensseihimme täällä.

Arkkitehtipalvelu ja Hoivarakentajat Oy ovat voittaneet Ilmajoen Tuomikylän uuden koulun KVR-kilpailun. Vuoden 2022 aikana avautuu hirsisydäminen koulu siirrettävine luokkamoduuleineen. Suunnittelutyössä on huomioitu niin kunnan muuttuvat tarpeet kuin laadukkaat ja muunneltavat opetustilat.

Monet kunnat etsivät nyt ratkaisuja, joilla vastata kiihtyvään muuttovirtaan kuntatalouden puitteissa. Seinäjoen tuntumassa sijaitseva Ilmajoen kunta kaipasi uuden, taloudellisesti kestävän koulurakennuksen kasvavan kylän tarpeisiin.

Kunta kilpailutti uuden koulurakennuksen suunnittelun ja toteutuksen. Arkkitehtipalvelun ja Hoivarakentajat Oy:n kilpailutyö voitti hinnan sekä korkeimpien laatupisteiden yhdistelmällä.

– Tehtävänanto oli innovatiivinen sen ohjatessa muunneltavan koulurakennukseen suunnitteluun, jossa vain koulun sydänosa on pysyvä rakenne. Suunnittelimme koko kylän koulun, jossa yhdistyvät aistiystävällisyys, muunneltavuus ja ekologisuus, kertoo Arkkitehtipalvelun pääsuunnittelija Katriina Myllyniemi.

Siirtoelementtikoulun ei tarvitse näyttää konttikoululta

Koulun oppilasmäärän mahdollisten muutosten vuoksi koulurakennus rakentuu kiinteästä ja siirrettävistä osista. Koulun sydämen muodostava kiinteä osa koostuu keittiöstä, ruokalasta, liikuntasalista, nuorisotilasta ja teknisistä tiloista.

Koulun luokat ovat oppilasmäärien vaihtelun vuoksi siirtoelementtejä. Moduuliluokkasiivet muodostavat rakennuksen muunneltavan osan:

– Siirtoelementtejä voidaan helposti lisätä tai poistaa oppilasmäärien vaihtelun myötä. Suunnitelmaamme on esimerkiksi suunniteltu jo lisäelementtien sijoituskohteet. Siirtoelementeistä koostuvan koulun ei kuitenkaan tarvitse näyttää perinteiseltä konttikoululta ja siksi olemme panostaneet teknisiin ratkaisuihin sekä visuaalisuuteen, Myllyniemi sanoo.

Vaikka luokat ovat siirreltävissä, arkkitehtuurin laadusta ei tarvitse tinkiä. Liikenneyhteydet, erilaiset opettamisen ja oppimisen mallit, tilojen väliset yhteydet, luonnonvalo ja tilaajan tarpeet määrittelevät lopputuloksen.

– Muunneltavan koulurakennuksen suunnittelu on pitkälti optimointia, erityisesti kun rakennuksessa on näin selkeä jako pysyvän ja siirreltävien osien välillä. Suunnitteluvaiheessa pohditaan, kuinka erilaiset kulkuyhteydet toimivat, kuinka kouluun saapuminen on varmasti turvallista, kuinka tilaan saadaan riittävästi valoa ja niin edelleen. Lisäksi näiden asioiden tulee toimia koulun kaikissa erilaisissa kokoonpanoissa sen elinkaaren aikana.

– Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa teimme rakennuksen massoittelusta useita eri vaihtoehtoja. Kompus Oy:n koulukonsulttien ja Hoivarakentajien kanssa kävimme vaihtoehtoja läpi ja valitsimme niistä parhaan vaihtoehdon.

Aistiystävällinen koulu voi olla myös hiilinegatiivinen

Tuomikylä-Ahonkylän koulu koulu on jatkumoa Hoivarakentajien Oppikylä-koulukonseptiin, joka näki päivänvalon vuonna 2019. Aisti- ja ympäristöystävällinen hirsikoulu osallistavine suunnitteluprosesseineen on konseptin tavaramerkki. Hirsikoulu tarjoaa oppilaille terveellisen oppimisympäristön:

– Kyseessä on niin kutsuttu hybridikoulu, jonka hirsinen sydänosa yhdistyy joustavasti poisvietäviin ja lisättäviin moduuliluokkasiipiin. Ratkaisu soveltuu erityisen hyvin tilanteisiin, joissa oppilasennuste on hieman epävarma. Suunnitelmamme vahvuus on se, että rakennuksen moduuliosat voivat tarvittaessa pysyä paikallaan vaikka seuraavat 70 vuotta, valottaa Hoivarakentajien liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouni Salmi.

Kuten suunnittelusta tai rakennusteknisistä ratkaisuista, myöskään koulun muista tavoitteista ei ole tingitty. Koulun hiilineutraaliustavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta täysin saavutettavissa:

– Hirrestä rakennettu sydänosa sitoo puuhun siihen sitoutunutta hiiltä koko koulun elinkaaren ajaksi. Myös moduulien hiilijalanjälki on pieni. Lisäksi rakennus on A-energialuokan kohde, joka lämmitetään maalämmöllä. Meillä ei ole vielä hiililaskennan tuloksia, mutta rakennus voi olla hiilijalan- ja kädenjälkilaskennan kautta jopa hiilinegatiivinen, Salmi jatkaa.

Arkkitehtisuunnitelma tuo koko kylän yhteen

Koulut ovat usein kuin kylän monitoimikeskuksia. Koulut kokoavat kuntalaisia kouluajan ulkopuolella liikuntasaliin, ruokalaan, pihoille ja luokkiin. Yhteisöllisen Tuomikylä-Ahonkylän uuden koulun suunnittelussa olikin alusta alkaen selvää, että rakennuksen halutaan palvelevan koko yhteisöä.

– Kylissä on yhteisöllisyyttä, mutta ei välttämättä kohtaamispaikkaa. Uusi koulu on kuin kylän syli, sen keskus. Syli kuvastaa paitsi rakennuksen muotoa myös sen tarkoitusta. Koulurakennus on koko kylän yhteinen ja sen pihamaalla voidaan järjestää kouluajan ulkopuolella esimerkiksi toritoimintaa tai muita kylän tapahtumia. Myös rakennukseen sisällytettävä nuorisotila tarjoaa turvallisia oleskelutiloja alueen nuorille, kuvaa Myllyniemi.

Tiivis yhteistyö Ilmajoen kunnan, Kompuksen ammattilaisten sekä Hoivarakentajien kanssa poiki lopputuloksen, joka on valmis muuttamaan koulurakennusten tulevaisuutta:

– Meillä on ollut hyvä suhde kuntaan koko prosessin ajan. Avoimella vuoropuhelulla olemme halunneet aidosti ymmärtää kunnan tahtotilaa ja sitä, mitä he todella rakennukselta haluavat. Yhteistyö Arkkitehtipalvelun kanssa hoitui todella hienosti! kertoo Salmi.

Kylän sylin suunnittelu jatkuu kevään 2021 ajan ja 135 oppilaan ja 18 henkilökunnan edustajan käyttöön se avautuu syksyn 2022 aikana.

Koulun sisustussuunnittelussa yhdistyvät niin pedagogiset, visuaaliset kuin palvelumuotoilulliset elementit. Laadukas ja tarkoituksenmukainen sisustussuunnittelu lähtee kuitenkin aina käyttäjästä.

Oppilaille koulu on paikka, jossa vietetään useita tunteja päivässä, solmitaan ystävyyssuhteita ja opiskellaan. Koulun henkilökunnalle se on työympäristö ja kollegojen kohtaamispaikka. Koulun sisustussuunnittelu on palapeli, jossa käyttäjien tarpeet ja sisustus muodostavat tarkoituksenmukaisen, kauniin ja kestävän kokonaisuuden.

Me Arkkitehtipalvelulla ymmärrämme yhteyden oppimisympäristön ja oppimisen välillä. Tarjoamme koulujen sisustussuunnittelua sekä osana koulun arkkitehtisuunnittelua että erillisenä irtokalustesuunnitteluna. Aktiivinen vuoropuhelu sekä tiivis yhteistyö asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa ovat aina suunnitteluprosessimme ytimessä.

Otsikko

Koulun sisustussuunnittelu lähtee käyttäjistä

Koulu on alueensa sykkivä sydän, joka tuo ympäröivän alueen ihmisiä yhteen vuorokauden ympäri. Kun koulupäivä päättyy, monet koulut täyttyvät kirjaston kävijöistä tai iltojen harrastustoiminnasta.

Oli kyseessä sitten koulun arkkitehtisuunnittelu tai irtokalustesuunnittelu, sisustussuunnitteluprojekti lähtee aina koulurakennuksen käyttäjäkunnan määrittelystä: Millaista väkeä rakennuksessa on koulupäivien aikana? Entä niiden jälkeen? Nämä tiedot yhdistettynä rakennuksen tilaohjelmaan luovat sisustussuunnittelun pohjan.

Jotta koulu voisi aidosti palvella koulun koko käyttäjäkuntaa, on sisustussuunnittelussa kuultava sen käyttäjiä. Sisustusarkkitehti tekee tiivistä yhteistyötä koulun henkilökunnan sekä mahdollisten muiden pedagogisten asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kanssa. Yhteistyö on erityisen tärkeää siksi, että jokainen oppimista tukeva yksityiskohta tulisi huomioiduksi.

Kouluyhteisön mielipiteet ovat myös äärimmäisen tärkeitä koulun tunnelman määrittelyssä. Koululle kustomoidun moodboardin eli tunnelmakartan avulla koulun oma suunnitteluryhmä tai vaikka koko koulu voi osallistua suunnittelutyöhön. Tunnelmakartoista kerättyjen ajatusten pohjalta sisustusarkkitehti valitsee koululle muun muassa sen värit, pinnat, verhoilut ja yksityiskohdat, joilla koulu saa juuri sille sopivan ilmeen.

Muunneltavuus mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön

2020-luvun koulut ovat monitoimitiloja, jotka tukevat yksilöllistä oppimista. Niistä on löydyttävä tiloja ryhmätyöskentelyyn, luovaan työhön, keskittymistä vaativaan työskentelyyn, palautumiseen sekä kanssakäymiseen. Modernit koulut tarjoavat erilaisia työskentelypaikkoja erilaisille oppijoille koulun henkilökuntaa ja iltakäyttäjiä unohtamatta.

Monitoimitiloille olennaista on myös niiden muunneltavuus, jolla mahdollistetaan tilojen monipuolinen käyttö nyt ja tulevaisuudessa. Muunneltavilla sisustusratkaisulla voidaan esimerkiksi muodostaa yhdestä isosta luokkahuoneesta useampia pienempiä ryhmätyötiloja – viihtyvyydestä ja turvallisuudesta tinkimättä.

Arkkitehtisuunnittelu ja irtokalustesuunnittelu vaikuttavat aina toinen toisiinsa, mutta yhteistyö korostuu juuri muunneltavien tilojen sisustussuunnittelussa. Arkkitehtuurisilla ratkaisuilla on vaikutusta esimerkiksi kalusteiden sijaintiin, joilla puolestaan on vaikutusta valaistukseen ja teknologiaan. Sisustusarkkitehti varmistaa ammattitaidollaan tilojen käytettävyyden ja toiminnallisuuden, tilojen käyttäjien toiveita unohtamatta.

Koulun tila- ja sisustussuunnittelu on onnistunut, kun se vastaa aidosti käyttäjiensä tarpeisiin ja ohjaa heitä tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Koulun sisustuselementtien on toimittava yhdessä saumattomasti, jotta rakennus voi saavuttaa täyden potentiaalinsa.

 

Koulun laadukas ja käyttäjiään palveleva sisustus on 

  • turvallinen,
  • ergonominen,
  • terveellinen,
  • kestävä,
  • muunneltava,
  • tarkoituksenmukainen,
  • helppohoitoinen,
  • visuaalinen ja
  • yksilöllinen.

Hyvin tehty on hyvin suunniteltu. Me sisustamme koulusi viimeistellysti ja vaikuttavasti. Tutustu tarkemmin sisustussuunnittelupalveluumme tai kysy lisää!

Hämeenlinnaan rakennettava Kaurialan koulu tarjoaa tilat 450 yläkoulun ja erityisryhmien oppilaalle. Rakennus on suunniteltu istumaan luontevasti osaksi nykyistä rakennuskantaa. Kaurialan koulun rakentaminen alkaa keväällä 2021 ja koulu valmistuu vuoden 2022 lopussa.

”Yhteistyö erikoissuunnittelijoiden, rakennusliikkeen ja Hämeenlinnan kaupungin edustajien kanssa sujui hyvässä hengessä. Suunnittelutyöryhmässä oli mukana myös pedagoginen asiantuntija, joka antoi oman panoksensa toimivan oppimisympäristön kehittämiseen.”, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Harri Mäkiaho.

”Kilpailutusmuotona oli kilpailullinen neuvottelumenettely. Tämän kilpailutustavan etuna on vuoropuhelu tilaajan ja käyttäjän kanssa tarjousajan aikana. Suunnitteluratkaisua kehitetään aidosti yhdessä. Esimerkiksi luontevien kohtaamisten mahdollistaminen koulunarjessa ja tilojen soveltuvuus erilaisille oppijoille nousivat keskeisiksi teemoiksi, ” jatkaa tuotantojohtaja ja Kaurialan kouluprojektin projektijohtaja Tapio Rantala Laptilta.

Arkkitehtuuriltaan laadukas, ympäristöön kauniisti istuva koulu

Uusi Kaurialan koulu jakautuu visuaalisesti kolmeen eriväriseen massaan, jonka ansiosta kokonaisuus istuu luontevasti lähiympäristön mittakaavaan. Jyrkkä kattomuoto luo rakennukselle vahvan identiteetin ja symbolisen viittauksen Hämeenlinnaan. Koulun joustavat ja muunneltavat oppimisympäristöt vastaavat tämän päivän ja tulevaisuuden pedagogiikan tarpeisiin ja vaatimuksiin.

”Rakennuksen keskellä sijaitseva kaksikerroksinen sydäntila oppiportaineen ja esiintymistiloineen kokoaa koulun tilat yhteen ja muodostaa rakennuksen monitoimitilana toimivan yhteisen olohuoneen ja luontevien kohtaamisten alustan. Tilojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota niiden joustavuuteen ja monikäyttöisyyteen: suunnitteluratkaisut tukevat elinkaari- ja päiväkaari-ajattelua sekä mahdollistavat tilojen käyttöasteen noston mahdollisimman korkeaksi mutta sujuvaksi.”, kuvailee pääsuunnittelija Harri Mäkiaho.

”Yhteistyö arkkitehtitoimiston kanssa sujui hyvin. Pystyimme tarjoamaan Kaurialan koululle tilat, joissa neliöt ovat tehokkaassa käytössä. Lähes kaikkia koulun tiloja voidaan käyttää oppimiseen ja valvonta on luontevaa. Unohtamatta myöskään iltakäytön mahdollisuuksia.”, päättää Rantala Laptilta.