Tämä ei ole huippu-urheilijoiden Olympiakylä, tämä on kaikkien Sporttikortteli. Sporttikorttelissa liikkuminen on läsnä ja aktiivinen elämäntapa ja hyvä olo löytyy nurkan takaa. Suunnitelma sai kiitosta ideamyönteisyydestään, positiivisista avauksistaan ja hyvin esitetyistä osa-alueistaan.

Vantaan kaupunki kilpailutti Myyrmäen urheilupuiston vastakkaiselle kortteliosuudelle kaupunkikuvaltaan laadukkaan asuinalueen ja -ympäristön suunnitelman. Ympäristön, joka kannustaisi kaikkia sen asukkaita aktiiviseen ja liikunnalliseen elämäntapaan.

Arkkitehtipalvelu suunnitteli aktiivisen elämänkaaren ja liikunnan ilon korttelikokonaisuuden, “Sporttelin”. Suunnitelma syntyi Arkkitehtipalvelun asiantuntijoiden tiiviissä, moniäänisessä yhteistyössä. Lopputuloksena Arkkitehtipalvelu kehitti asuinkorttelin, joka esittää avauksia uudenlaiseen asumiseen ja haastaa asuinympäristöä ratkomaan jopa kansanterveydellisiä haasteita.

Suunnitelma sai kunniamaininnan, sillä se ratkaisi suunnittelutehtävää monin tavoin ollen samalla hyvin valmisteltu ja innovatiivinen.

Sporttikortteli tarjoaa puitteet aktiiviselle elämäntavalle

Sporttikortteli asettuu vilkkaalle ja keskeiselle paikalle Myyrmäen keskuksen, Urheilupuiston ja muiden lähiliikunta-alueiden viereen. Poikkeuksellisen hyvistä liikkumismahdollisuuksista huolimatta Arkkitehtipalvelun tiimi halusi vastata myös siihen, mitä usein säännöllisestä liikunnan harrastamisesta puuttuu: puitteet aktiiviselle elämäntavalle. Ajatus oman talon “vapaista vuoroista” ja liikunnan sisätiloista sai kiitosta myös arviointitiimiltä.

– Moninaisilla palveluilla, päiväkodilla, viheralueilla ja kattavilla liikenneyhteyksillä varustettu alue rakentaa suunnitelmassa uudenlaista, kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa asumista. Kehittämillämme ratkaisuilla voisi olla hyvin kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elämään, kertoo Arkkitehtipalvelun Tuula Tuomi.

Lopputuloksessa korttelin teema konkretisoituu monin tavoin kuten viihtyisinä ja erilaisina ulkoilualuekokonaisuuksina, korttelirakenteeseen asetettuina liikuntatiloina ja sujuvina ja monipuolisina kulkuyhteyksinä. Polveileva ja kodikas kaupunkirakenne on kuin liikunnan riemua kaikille. Liikettä ja energiaa kuvaavat julkisivujen materiaalivaihdokset.

Korttelin keskelle sijoittuvan pysäköintitalon katosta muodostuu koko korttelin yhteinen liikkumisen paikka, korttelistadion. Siitä aukeaa katkeamaton pihojen, puutarhojen ja virkistystilojen sarja. Ulkotilojen vuorottelevat koot ja yksityisyyden asteet houkuttelevat kokemaan sen tarjoamia mahdollisuuksia. Auto-, jalankulku- ja pyöräilyliikenne on rauhoitettu omille urilleen.

Kilpailussa Sportteli sai palautetta monipuolisista ja kekseliäistä ideoistaan, joissa palautteen mukaan on potentiaalia liikunnalliseen elämäntapaan kannustavien ratkaisujen jatkokehittämiseen. Myös korttelistadion sai tunnustusta.

Liikunta kuuluu kaikille – liikuntamahdollisuudet ja monimuotoinen naapurusto

Kilpailuohjelma tarjosi suunnitelmalle vahvan pohjan. Arkkitehtipalvelu tarkasteli työn puitteita ja etsi siitä vaihtoehtoisia tulkintoja.

– Lähtötiedoista löytyi erilaisia rajaavia ehtoja, jotka lähtivät määrittämään työmme suuntaa. Mielestämme sana “sportti” mielletään usein aktiiviliikkujien termiksi, mutta me halusimme tarjota liikkumisen iloa ja aktiivista arkea ihan kaikille asukkaille – arkiliikkujille, harrastelijoille ja ammattilaisille, Tuomi sanoo.

Monimuotoisuutta lähdettiin tavoittelemaan vuokra- ja omistusasumisen vuorottelulla. Opiskelija-asuminen kytkeytyy korttelin vauhdikkaimpin urheilumahdollisuuksiin, vuokra-asuminen päiväkodin ja asukasaukion rinnalle ja omistusasuminen sijoitettiin korttelin molempiin kulmiin.

Palkittu kilpailutyö toteutettiin oivallisessa yhteistyössä Fira Oy ja Niam Oy kanssa ja suunnitteluratkaisun teknisiä osuuksia hiottiin yhdessä Ains & FCG asiantuntijoiden kanssa. Tutustu Sportteli-suunnitelmaan täällä ja innovoidaan lisää uutta! 

Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen suunnittelema puinen opiskelijatalo näyttää suuntaa tulevaisuuden puurakentamiselle. 13-kerroksisen puukerrostalon rakentamisessa on ensimmäisenä Suomessa hyödynnetty puista tilaelementtiratkaisua.

Vuonna 2013 Espoon kaupunki kaipasi Tapiolaan sosiaalista asuntotuotantoa ja puukerrostaloja. Kaupunki järjesti Asuntosäätiön ja MetsäGroupin kanssa viidelle arkkitehtitoimistolle suunnittelukilpailun puukerrostalokorttelin kehittämisestä Tapiolan Tuuliniityn alueelle.

Kilpailun voitti Arkkitehtipalvelun kanssa vuonna 2019 fuusioitunut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen ehdotus ”Tiebreak”. Toimisto kehitti suunnitelmaa ja laati asemakaavan muutoksen yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Ehdotimme alueelle tuolloin maassamme ennennäkemättömän korkean puutalon toteuttamista. Rakennukselle löytyi pieni ylijäämätontti alueen pohjoisnurkasta, johon 13-kerroksinen talo lopulta sovitettiin, kertoo kohteen pääarkkitehti Jukka Turtiainen.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan vuonna 2015 ja vuoden 2021 kesän kynnyksellä käyttöön avautui yksi Suomen korkeimmista puukerrostaloista. Arkkitehtisuunnittelussa huomioitiin asuinalueelle tyypilliset tunnusmerkit, mutta myös autottoman kaupunkiasuminen kulttuurin kehittyminen:

– Tapiola oli edistyksellinen asuinalue toteutuessaan 50-luvulla ja halusimme jatkaa tätä perinnettä. Paikalle sopi korkea kerrostalo, mutta ahtaalle tontille ei mahtunut parkkipaikkoja. Näistä palasista syntyi ajatus puisesta opiskelijatalosta.

Puisilla tilaelementeillä vakautta kustannustehokkaasti

Tuuliniitty 3:n puukerrostalo sisältää 42 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Selkeälinjainen puutalo on osa laajempaa puukorttelia, joka sijaitsee tuulisella paikalla meren rannassa.  Korttelin korkeimpana rakennuksena kohde tuli toteuttaa muista poiketen:

– Ensimmäinen suunnittelukierros tehtiin CLT-suurelementtiperiaatteella. Haasteeksi koitui kuitenkin rakenteellinen jäykistäminen. Niin tuulisella paikalla välipohjien ja seinien jäykistäminen osoittautuivat tarpeettoman hankaliksi ja kalliiksi suurelementeillä. Teimme uuden suunnitelman tilaelementtiratkaisulla, Turtiainen tiivistää.

Talo päätettiin rakentaa ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta suomalaisesta puusta valmistetuista elementeistä. Pioneerikohteena ratkaisut valmisteltiin perinpohjin itse:

– Koska vastaavaa taloa ei oltu aikaisemmin rakennettu, meillä ei ollut normeja tai kaavoja suunnittelutyömme pohjaksi. Tilanne edellytti pioneerityötä sekä arkkitehdilta että erityisesti rakennesuunnittelijalta.

Yhdeksi tilaelementtimoduuliksi muodostui kokonainen asunto. Elementit valmistettiin tehtaalla kalusteita ja ovia myöten, jonka jälkeen rakennus koottiin elementeistä kuin tulitikkutalo, pala kerrallaan.

Puurakennuksen suunnittelussa yksityiskohdat ratkaisevat

Työllä haluttiin haastaa perinteisen suomalaisen puurakentamisen rajoja. Jotta tilaelementtiratkaisusta saatiin toimiva, tiimimme sukelsi puurakentamisen ytimeen:

– Jotta puun ominaisuuksia voi käyttää hyödyksi, on tunnettava puu materiaalina. On ymmärrettävä sen ominaisuudet ja rakennusfysiikka, Turtiainen sanoo.

Puun ominaisuudet tekevät puusta ainutlaatuisen materiaalin. Puurakentamisen hiilijalanjälki on muihin tavanomaisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna pienempi muun muassa materiaalin keveyden ja hiilensitomiskyvyn ansiosta. Materiaalilla on etunsa, mutta myös vaatimuksensa:

– Puulla on omanlaisensa lämpöliikkeet ja kastuttuaan sen pitää kuivua nopeasti. Se on kuitenkin oiva materiaali tarkkaan käsittelyyn: puuta voi työstää millilleen, kun taas esimerkiksi betonissa on jopa 25 millimetrin vaihtelu. Tällä on iso merkitys kokonaisuudelle.

Työ on tarkkaa ja siksi puurakentaminen vaatii arkkitehdiltä tietoa, taitoa ja jopa harrastuneisuutta. Tarkkuutta mitataan erityisesti puurakennuksen julkisivun suunnittelussa:

– Puisen julkisivun huolto ei välttämättä ole työläämpää kuin esimerkiksi villan päälle rapatun ulkoseinän huolto, mutta sen rakennustekniset yksityiskohdat on huomioitava tarkasti. Pitää esimerkiksi määritellä, miten vesi kulkeutuu rakennuksessa ja miten se pääsee sieltä ulos. Yksityiskohtia ei parane hukata rutiineihin, Turtiainen muistuttaa.

Tapiolan kohdetta työstivät Arkkitehtipalvelulta Jukka Turtiainen, Ulla Saarinen, Tuomas Saarinen, Kristina Färm ja Venla Heino.

Me Arkkitehtipalvelulla uskomme arkkitehtisuunnittelun jatkuvaan kehittämiseen. Haluatko tutustua Tapiolan puukerrostaloon tarkemmin?

Elokuussa 2019 Arkkitehtipalvelu Oy:n uuden karhea Helsingin toimisto ja mainetta niittänyt Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy yhdistyivät. Nyt uusi yksikkö tuo pääkaupunkiseudun markkinoille rohkean ja määrätietoisen arkkitehtiyhteisön.

Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi – ainakin silloin, kun kyseessä on Arkkitehtipalvelun ja Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n fuusio.

Arkkitehtipalvelu osti Jukka Turtiaisen arkkitehtiliiketoiminnan elokuussa 2019. Tarkoituksena oli löytää kasvua laajentamalla toimintaa niin henkilöstön kuin asiakkaiden kannalta.

Pandemiavuosi hidasti operatiivisen toiminnan kehittämistä, mutta nyt monikosta muodostunut yksikkö on päässyt jakamaan työtilat uuteen toimitilaan Helsingin Malminkadulle. Uusi yksikkö yhdistää molempien osapuolten parhaat puolet säilyttäen myös avoimen mielen tulevalle.

Fuusio vaalii ja vahvistaa asiakkaiden ja henkilöstön luottamusta

Aluejohtaja Santtu Rothsten aloitti työnsä helmikuussa 2021 ja tarttui nopeasti yhdistymisprosessin ruoriin. Kahden hyvin erilaisen luovan toimijan yhdistäminen on Rothstenille innostava ja mielenkiintoinen haaste. Fuusioitumisen aikana haluttiin pitää huolta siitä, ettei se rasittaisi asiakkaita.

Luovan alan fuusiot ovat erityisiä, sillä liiketoiminnan ytimessä on konkreettisen esineen sijaan luottamus myöhemmin konkretisoituvaan tuotteeseen. Asiakkaiden ja työntekijöiden luottamusta kuljetetaan muutostyön läpi varoen ja sitä entisestään vahvistaen:

– Luottamus on sidosryhmien isoin kysymys muutoksen tapahtuessa: Mitä tulee tapahtumaan? Onnistuuko työ jatkossakin? Me yhdistimme kaksi toimistoa, joiden historia ja työtavat olivat hyvin erilaisia. Tällaisessa tilanteessa muutosjohtajuuden ja viestinnän merkitys korostuu, jotta luottamus säilyy, Rothsten summaa.

Fuusion onnistuminen on täysin kiinni ihmisistä ja henkilöstön sitoutuminen muutokseen on ratkaisevassa roolissa. Ensitöikseen Rothsten lähti tutustumaan koko henkilöstöön ja haastatteli jokaisen yksi kerrallaan:

– Halusin tutustua työntekijöihin sekä kuulla heidän yhdistymiseen liittyvistä toiveista, tarpeista, haaveista ja peloista. Oli ilo havaita, että kaikki odottivat yhdistymistä positiivisesti, sillä tätäkään muutosta ei tehdä yksin.

Pääkaupunkiseutu saa uuden arkkitehtitoimiston

Yhdistymisen myötä syntyy aina jotain ihan uutta. Helsingin uusi 40-henkinen Arkkitehtipalvelun toimipiste tavoittelee vahvaa jalansijaa pääkaupunkiseudun markkinassa. Resursseista kumpuava kasvu tulee nostamaan laatutasoa tasaisesti ja arvoilleen rehellisenä:

– Yhdessä tekeminen, yhdessä onnistuminen, hyvinvointi…  Arvoilla on meille väliä ja haluamme tuoda niitä jatkossakin vahvasti näkyviin tekemisissämme. Teemme työtä intensiivisesti, joten tulemme haastamaan vahvasti pääkaupunkiseudun arkkitehtisuunnittelun markkinaa, Rothsten lupaa.

Uusi toimisto yhdistää pitkän, palkitun kokemuksen näkemyksellisen uuden tulokkaan määrätietoisuuteen. Kasvanut volyymi tuo asiakkaille entistä enemmän palveluita tukitoimineen sekä tarjoaa nykyisille ja tuleville työntekijöille enemmän mahdollisuuksia:

– Muutoksessa myös tekemisen muskelimme kasvavat: Voimme keskittyä kehittämään uusia asioita, jonka lisäksi voimme osallistaa ihmisiä aivan uudessa määrin. Tavoitteemme on hakea menestystä luottamusta herättävänä ja vahvana toimijana, joka tarjoaa jatkossakin erinomaista suunnittelua ja mielenkiintoisia urapolkuja hyvässä ilmapiirissä.

Juurtuakseen muutos ottaa aikaa. Uusi, entistä vahvempi ja syvempi Arkkitehtipalvelu näkee muutoksessa runsaasti mahdollisuuksia.

– En olisi ottanut tätä haastetta vastaan, ellen olisi nähnyt siinä mahdollisuutta onnistua. Tiedän, että tämä on vaikea yhtälö, mutta uskon sen onnistumiseen. Kun kehitämme määrätietoisesti ja yhdessä tehden, niin kaikki on meille mahdollista, Rothsten toteaa hymyillen.

 

Suomen suurin arkkitehtitoimisto sai rautaisen ammattilaisen Etelä-Suomen vetäjäksi.

Pitkän uran suunnittelijana ja toimitusjohtajana arkkitehtitoimistoissa tehnyt arkkitehti Santtu Rothsten on aloittanut Arkkitehtipalvelu Oy:n Etelä-Suomen aluejohtajana.

Viime aikoina useissa alan kilpailussa menestystä niittänyt Arkkitehtipalvelu on vahvalla kasvu-uralla. ”Kasvu edellyttää jatkuvaa uudistumista ja vahvistumista, toisaalta kasvun mahdollisuudet on pystyttävä turvaamaan järkevästi”, kertoo Arkkitehtipalvelun toimitusjohtaja Juha Pakarinen. ”Eniten kasvavat Etelä-Suomen toimintomme saavat nyt Santun myötä arvoisensa veturin; olemme iloisia, että saimme hänen kaltaisensa huippuammattilaisen riveihimme.”

Rothsten itse näkee uuden työnsä erinomaisena mahdollisuutena päästä tekemään yhteistyötä sekä omien osaajien että asiakkaiden kanssa. ”Aidosti tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut syntyvät arkkitehtuurissa silloin, kun päästään pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa”, Santtu Rothsten korostaa. ”Arkkitehtipalvelu ei ole pelkästään Suomen suurin alan toimisto, vaan myös monimuotoisin ja kiinnostavin. Odotan innolla mahdollisuutta lyödä kädet syvälle multaan ja perehtyä niin nykyisten kuin uusien asiakkaittemme tarpeisiin perin pohjin.”

Arkkitehtipalvelun hallituksen puheenjohtaja ja osakas Tero Wéman korostaa, että jatkuva kehittymisen asenne on tärkeää, kun halutaan varmistaa laadukas ja asiakaslähtöinen palvelu myös tulevaisuudessa.

”Kysynnän mukana laajeneva toiminta edellyttää vahvaa organisaatiota – vain siten päästään hyödyntämään voimavarat optimaalisesti”, Wéman painottaa. ”Tällä alalla onnistuminen edellyttää yhtäaikaista luovuutta, uudistumiskykyä ja kustannustietoutta. Santun kokemus, luonne ja kyvykkyydet tukevat tätä ajatusmallia erinomaisesti. Etelä-Suomesta on nyt alkanut Arkkitehtipalvelun organisaatiouudistus, jolla vastaamme tulevaisuuden kasvunäkymiin entistäkin paremmin.”