Näkökulma

Panosta suunnittelun laatuun – näin takaat hankkeen onnistumisen

Tie laadukkaaseen arkkitehtihankkeeseen? Oikoteitä ei ole, mutta hyväksi havaittuja avaintekijöitä kylläkin. Suunnittelijamme Jan Niukkanen jakaa arkkitehdin kaksi kultaista sääntöä, joilla viet suunnittelusi seuraavalle tasolle.

1. Suunnitelmallisuus antaa tilaa paremmalle arkkitehtisuunnittelulle

Suunnitelmallisuus on onnistuneen hankkeen ydin. Arkkitehdin suunnitteluprosessi ja laadukas suunnittelu vaativat keskittymistä:

– Hankkeen aikana pitää saada keskittyä yhteen vaiheeseen kerrallaan. Siksi suunnittelijalla pitää olla selvänä jo ennen työn aloittamista se, mitä hän tekee nyt, mitä kolmen kuukauden ja mitä puolen vuoden päästä. Asiat hoidetaan ajallaan, etuilla ei kannata, Niukkanen toteaa.

Suunnitelmallisuus korostuu etenkin hankkeen alkumetreillä, jolloin hankkeen tärkeimmät päätökset tehdään. Hyvin tehty pohja luo perustan muun muassa kustannustehokkuuden toteutumiselle.

– Jo luonnosvaiheessa pitää löytää ratkaisut, joilla hankkeesta tehdään taloudellisesti järkevä. Aivan liian usein kustannussäästöjä aletaan etsiä vasta työmaavaiheessa. Silloin ainoat mahdolliset kustannusten leikkaukset tehdään pintamateriaaleista, joilla budjetin kiriminen on vaikeaa, mutta negatiiviset vaikutukset sitäkin suuremmat.

Huolellisesti suunnitellulla perusrakenteella säästetään paljon, jolloin rahaa jää rakennuksen viihtyisyyden tai näyttävyyden kohentamiseen. Säästämällä loppuvaiheen viimeistelystä voidaan helposti turmella hyväkin suunnitelma

– Jokaisesta tilasta syntyy jokin vaikutelma: onko se viehättävä, viihtyisä, pelottava vai ihana. Kun rakennuksen perustasta tehdään edullinen, lopussa voidaan budjettia käyttää vapautuneemmin sinne, missä se näkyy ja hyöty koetaan.

2. Valjasta kunnianhimo lisäarvon tavoitteluun ja arvosta omia vahvuuksiasi

Hanke on onnistunut, kun se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Arkkitehti pyrkii aina luomaan parempaa ympäristöä ihmisille ja siksi todellista arvoa on haettava jokaiseen kohteeseen erikseen.

Jotta tila voisi aidosti rakentaa hyötyä sen käyttäjille, kannattaa omat suunnittelutyön rutiinit asettaa välillä sivuun:

– Aloita suunnittelutyö tutustumalla tilan käyttäjiin, heidän tarpeisiin ja vaatimuksiin. Vain vastaamalla aidosti heidän tarpeisiinsa voit luoda puitteet elämiselle, Niukkanen summaa.

Lisäarvo löytyy käyttäjistä ja suunnittelijan omasta osaamisesta. Niukkanen kannustaa arvostamaan ja hyödyntämään kunkin omia vahvuuksia:

– Oli tarjoamasi lisäarvo sitten esteettisyyttä, toiminnallisuutta, edullisuutta, muokattavuutta tai jotain muuta, se on aina hyvä! Hyödynnä osaamistasi ja arvioitasi, ja valjasta kunnianhimosi käyttäjän hyväksi.

Omien taitojen taloudellista merkitystä ei kannata vähätellä ja rima on hyvä pitää korkealla:

– Työn kuin työn lähtökohta on “minä teen tätä, minusta on oltava hyötyä”. Pelkkä suunnittelu ei riitä, vaan tärkeintä on tuottaa hankkeelle lisäarvoa. Voit tehdä hankkeeseen kalliinkin ratkaisun, jos se tuottaa asiakkaalle itseään enemmän arvoa esimerkiksi hankkeen parantuneen tuottavuuden kautta. Jos sinulta taas odotetaan “perusratkaisua”, tee “perus” äärettömän hyvin, paremmin kuin muut suunnittelijat.

Onnistunut hanke hyödyntää yksilöiden vahvuuksia. Ei ole yhtä oikean näköistä rakennusta tai yhtä oikeaa tapaa suunnitella:

– Kaikennäköisille tekemiselle pitää olla tilaa, sillä on monta tapaa tehdä asiat hyvin. Entistä enemmän pitäisi varata aikaa hyvälle arkkitehtuurille ja ihmisten huomioimiselle siinä. Kun asiat on mietitty loppuun asti niin oman asiakkaan kuin loppukäyttäjän kannalta, on suunnitelma kuin suunnitelma hyvä.