Hankevaiheessa oleva Kirstinpuiston kortteli tuo kylähenkisen ja kestävän kehityksen mukaisen korttelikokonaisuuden Turkuun. Pääsuunnittelija Sakari Ruotsalainen kertoo hankkeen alkaneen rakennusmassojen koon ja asuntojen määrän hahmottelusta. Pieni ja tiivis kortteli tarjoaa puitteet neljän kerrostalon kokonaisuudelle, jonka ytimessä on vihersuunnittelu.

Korttelin piha- ja vihersuunnittelun aloitti Kristian Telaranta kesällä 2022 luonnosvaiheeseen saakka, jonka jälkeen pihasuunnittelija Minna Pulkkinen on jatkanut suunnittelua rakennuslupa- ja toteutusvaiheeseen.

Laadukas ja kestävä rakentaminen  pohjana Kirstinpuiston korttelin suunnittelulle

Hankkeen alusta asti pääsuunnittelija Ruotsalaiselle ja pihasuunnittelija Pulkkiselle on ollut selkeää, että alueen suunnittelussa tullaan erityisesti huomioimaan kestävä kehitys. Suunnitteluun valittiin kolme kantavaa teemaa – viherseinät, sisäänkäynnit sekä rauhallinen, vaalea värisävy. 

Vaikka hankkeessa lähdettiin liikkeelle asuntosuunnittelusta, mukaan otettiin ensimmäistä kertaa myös kasvillisuuden määrä alueella. 

– Kasvillisuuden määrä on jo kaavassa määritelty. Sitä ei ole aiemmin tehty, mutta siihen suuntaan ollaan selvästi menossa, pääsuunnittelija ja arkkitehti Sakari Ruotsalainen kertoo. 

Puistomaisen ympäristön lisäksi rakennuksiin on suunniteltu viherrakentamisen elementtejä. Rakennusmateriaalien valinnassa on huomioitu ensisijaisesti kestävyys. Sisäänkäynnit haluttiin selvästi erottuviksi, mutta toimiviksi osaksi rakennuksia. Erilaiset materiaalit kestävät vaihtelevasti sääolosuhteita ja  aikaa, mutta oikeilla valinnoilla rakennus pääsee vanhenemaan arvokkaasti. 

– Tällä hetkellä ehdotettuna materiaalina sisäänkäynteihin ovat Corten ja kupari. Molemmat ovat kestäviä materiaaleja, jotka eivät naarmuunnu kuten pelti ja niiden pinta patinoituu ajan kuluessa, Sakari Ruotsalainen valottaa materiaalivalintoja.

Sisäänkäynneissä päädyttiin kahden kerroksen korkuiseen syvennykseen, jonka näyttävyys tulee rakennuksen vaaleaan pintaan yhdistetystä metallista. Pääsuunnittelija on erityisen tyytyväinen sisäänkäyntien suunnitelman onnistumiseen. 

– Pitää uskaltaa ehdottaa myös ne rohkeimmatkin ideat, Sakari kertoo ylpeänä. 

Vaalealla värillä haluttiin korostaa alueen rauhallisuutta, mutta myös erottua värikkäästä rakennuskannasta. Yleisesti kaavoituksessa haetaan tarkasti vaikutteita ympäristöstä. Kirstinpuiston kohdalla ympäristö kuitenkin tuntui sekavalta, jota haluttiin rauhoittaa vaalealla kokonaisuudella. Alueella haluttiin korostaa rauhallista kylätunnelmaa ja virkeää yhteisöllisyyttä luonnon kautta.

– Kaupungin suuntaan tätä perusteltiin niin, että uusi kortteli voisi olla suuntopisto, mikä erottuu värikkäiden rakennusten keskeltä, Sakari Ruotsalainen kertoo. 

Viherrakentamisella hyötyjä ja näyttävyyttä

Kirstinpuiston Kortteli on Ruotsalaisen mukaan niin kutsuttu “tuulimyllykortteli”, jossa on neljä suhteellisen samankokoista rakennusta. Jokaisen rakennuksen päätyyn tulee viherseinä. Lisäksi osassa korttelin rakennuksista hyödynnetään viherkattoja.

– Mielenkiinnolla odotan, kuinka vaikuttava lopputuloksesta tulee. Viherseinä koostuu kasvillisuudesta, joten se tulee elämään vuodenaikojen mukaan ja muuttumaan ajan saatossa, pääsuunnittelija Ruotsalainen kertoo. 

Suunnitelmassa viherseinän köynnökset kasvavat verkkoseinää pitkin viherkaton päältä tai maan tasalta. Kasvillisuus pyritään rajaamaan niin, ettei se varjosta asuntojen ikkunoita. Korttelin näkökulmasta viherseinä on esteettinen ratkaisu, mutta sen tuomat hyödyt ovat paljon laajemmat, sillä viherseinä sitoo hiilidioksidia ja hidastaa sadevesien valumista.

– Tällaisilla tekijöillä koetetaan hillitä esimerkiksi kaupunkitulvia. Lisäksi kasvillisuus viilentää ympäristöä, Ruotsalainen kertoo. 

Vaihtoehtoja viherkatoiksi on useita, mutta tämän kohteen suunnittelussa hyödynnettiin sammalkattoa. Tällöin kattorakenteessa on maakerros, jonka päällä kasvaa sammalta. Ruotsalainen kertoo, että viherkaton ensisijainen etu on viivyttää sadevesien valumista sekä lisätä vihreyttä, mutta lisäksi se suojaa asuntoja auringon paahteelta perinteistä, mustaa kattoa paremmin. 

Korttelin rakentaminen alkaa rakennuslupien saamisen jälkeen keväällä 2023. Yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä ja kohteen suunnittelusta saatu palaute positiivista. Kestävän rakentamisen trendit tulevat varmasti näkymään jatkossa entistä enemmän kohteiden suunnittelussa. 

Lue myös: Hyvinvointia lisäävä piha maisemasuunnittelun avulla

Autamme tekemään kestävämpiä valintoja – parhaiten se onnistuu jo suunnittelun alkuvaiheessa. Luodaan kestävämpi ympäristö yhdessä – lue lisää toimintatavastamme!

Kestävä kehitys on yksi arvoista, joka ohjaa Arkkitehtipalvelun päivittäistä toimintaa ja arkkitehtisuunnittelua. Kestävän kehityksen työryhmä järjestää henkilöstölle säännöllisesti kestävän kehityksen sisäisiä koulutuksia, joista jokainen suunnittelija voi ammentaa oppeja ja inspiraatiota kestävään arkkitehtisuunnitteluun. 

Arkkitehtipalvelun kestävän kehityksen työryhmä alkoi järjestää henkilöstölle sisäisiä koulutuksia kestävän kehityksen teemoista vuoden 2022 alussa. Kerran kuussa järjestettävillä sisäisillä koulutuksilla varmistetaan, että Arkkitehtipalvelun suunnittelu on lähtökohtaisesti kestävää suunnittelijasta ja tämän taustasta riippumatta.

Kestävän suunnittelun sisäisistä koulutuksista tietoa ja työkaluja

Arkkitehtipalvelun pääsuunnittelija ja arkkitehti Sara Nieminen vetää kestävän kehityksen työryhmää, joka vastaa kestävän suunnittelun koulutuksista eli eko-opeista. Eko-opit ovat tiiviitä 20-30 minuutin mittaisia koulutuspaketteja, joita järjestetään eri teemoista.  

Eko-oppien tavoitteena on ollut auttaa suunnittelijoita hahmottamaan kestävän rakentamisen kokonaisuutta nimenomaan arkkitehtisuunnittelun näkökulmasta ja antaa heille konkreettisia työkaluja kestävään suunnitteluun. Koulutusten teemoina on vuoden aikana ollut mm. vihersuunnittelu ja monimuotoisuus, vähähiiliset suunnitteluratkaisut sekä kestävä tilasuunnittelu ja korjausrakentaminen.

Niemisen lisäksi työryhmässä on mukana projektiarkkitehti Silja Mikkonen, joka on valmistellut eko-oppeja, sekä projektisuunnittelija ja tietomallikoordinaattori Jari Klinga, jonka erikoisosaamista on elinkaariarviot eli vähähiilisyyslaskennat. Eko-oppien järjestämisessä on ollut apuna myös projektiarkkitehti Reetta Lehtiranta.

Kestävä suunnittelu ohjaa koko suunnitteluprosessia

Eko-opit aloitettiin käymällä läpi perusteellisesti, mitä kestävä arkkitehtuuri käytännössä tarkoittaa suunnitteluprosessin eri vaiheissa – aina maankäytön suunnittelusta rakennussuunnitteluun. 

– Arkkitehdilla täytyy olla riittävästi taustatietoa ja osaamista, jotta hän pystyy valitsemaan mahdollisimman kestävän ratkaisun. Aina ei ole yhtä absoluuttista ratkaisua, vaan ratkaisuja täytyy osata punnita monelta kantilta, Nieminen opastaa. 

Eko-oppien teemoihin on kuulunut esimerkiksi kiertotalous sekä vähähiilisyys, joita on käyty läpi vuonna 2025 uudistuvan rakennuslain näkökulmasta. Uuden lain myötä materiaalien hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään aiempien energiatehokkuustavoitteiden lisäksi.

– Eko-opeissa lähestymme kestävän kehityksen teemoja nimenomaan arkkitehtuurin näkökulmasta. Eko-oppien avulla haluamme lisätä tietoisuutta ja tarjota erilaisiin projekteihin ideoita. Eko-opin materiaaleja voidaan hyödyntää myös perehdytyksessä – meillä halutaan, että jokaisella on työkalut suunnitella lähtökohtaisesti kestävästi, Nieminen toteaa.

Erinomainen esimerkki kestävästi suunnitellusta kohteesta on Spinnovan tehdashanke Jyväskylän Eteläportissa, jossa kestävän kehityksen periaatteet näkyvät monella tasolla.

– Tavoitteena oli tuottaa selkeää, helposti rakennettavaa sekä muunneltavaa tuotanto- ja toimistotilaa Spinnovan tekstiilikuitutehtaan tarpeisiin. Kohteessa on hyödynnetty suunnitteluratkaisuja, jotka parantavat tilan muunneltavuutta sekä vähentävät teknisten järjestelmien ja rakennuksen huoltotarvetta. Sekä tuotanto- että toimistotilat taipuvat ketterästi tulevaisuuden tarpeisiin, kun teollisuuden prosessit kehittyvät ja muuttuvat, kertoo hankkeen pääarkkitehti Jan Niukkanen.

Konkreettisia esimerkkejä ja inspiraatiota omaan suunnitteluun

Eko-opeissa on tutustuttu kestävään arkkitehtisuunnitteluun sekä yleisellä tasolla että katsomalla esimerkkikohteiden suunnitelmia. Niemisen mukaan erilaiset suunnitteluratkaisut avautuvat parhaiten käytännön esimerkkien kautta:

– Arkkitehteina rakastamme visuaalisesti kauniita kohteita ja eko-opeissa kerromme, miten kestävä kehitys on otettu niiden suunnittelussa konkreettisesti huomioon. Opimme toisiltamme ja jaamme eteenpäin oppeja niin Suomesta kuin maailmalta. Esimerkiksi yksi kiertotalous-teeman esimerkkikohde oli erään tanskalaisen toimiston pilottihanke, jossa oli hyödynnetty kierrätettyjä materiaaleja. 

Arkkitehtipalvelulla suunnittelijoille annetaan vapaus toteuttaa omaa näkemystään. Eko-oppien yksi tavoite on tarjota tiedon lisäksi myös inspiraatiota omaan suunnitteluun. 

– Haluamme inspiroida suunnittelijoitamme ja kertoa, millaisia keinoja voidaan käyttää ja mihin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota. Pitkäikäisten rakennusten suunnittelu kestävän arkkitehtuurin mukaisesti on suuri luovuuden lähde, Nieminen kertoo.  

Eko-opit ovat keränneet positiivista palautetta myös suunnittelijoilta, ja moni on saanut konkreettista apua ja ideoita omiin projekteihin. 

– Eko-opit ovat tarjonneet paljon mielenkiintoista tietoa tiiviissä paketissa. Tarvitsin erääseen projektiin tietoa aurinkosähköstä, ja eko-oppien kautta sain hyödyllisen tietopaketin suunnittelun tueksi. On ollut hienoa huomata, että Arkkitehtipalvelulla kestävään suunnitteluun kiinnitetään aidosti huomiota, summaa pääsuunnittelija Laura Parkkinen.

Kokonaisvaltainen ja laadukas arkkitehtisuunnittelu kestävän kehityksen ytimessä

Arkkitehtipalvelun kestävän kehityksen työryhmä laitettiin vireille vuonna 2020. Ensimmäinen vuosi meni strategian kehittämiseen, kokonaisuuden hallitsemiseen ja konkreettisten toimien määrittämiseen.

– Kestävän kehityksen työryhmämme keskittyy kokonaisvaltaisen ja laadukkaan arkkitehtuurisuunnittelun edistämiseen. Palvelut pohjautuvat henkilöstön vahvaan osaamiseen, ja kehitämme palveluitamme tiiviisti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Haluamme kehittää henkilöstömme kestävän arkkitehtuurin osaamista, joka sitten pääsee kukoistamaan konkreettisena tekemisenä ja erillispalveluina, Nieminen sanoo.

Kestävä suunnittelu tarkoittaa kokonaisvaltaista suunnittelua – tutustu toimintatapaamme!

Jyväskylän kaupunki myöntää vuosittain AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksen vetovoimaista ja kestävää rakentamista tai viihtyisää ympäristöä edistävälle teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Vuoden 2022 tunnustus myönnettiin YIT:n, Jykian ja Arkkitehtipalvelun yhteistyöhankkeelle Kankaan Arkille. Kankaan Arkki hurmasi julkisivujen materiaalien ja lennokkaan muotonsa vuoksi, joka sekä ilahduttaa, mutta jää myös mieleen. 

Kankaan Arkki tarjoaa muuntojoustavia toimitiloja, jotka mukautuvat kaiken kokoisille yrityksille ja heidän tarpeilleen. 

-Kankaan Arkki on toteutettu kestävien periaatteiden mukaisesti. Koska kukaan ei voi ennustaa tilojen käyttäjää ja tarvetta viiden tai kymmenen vuoden päähän, oli tärkeää suunnitella tilat niin, että tarvittavat muutokset saadaan toteutettua mahdollisimman helposti ja pienellä hiilijalanjäljellä, Kankaan Arkin pääsuunnittelija Jan Niukkanen taustoittaa. 

-Kankaan Arkissa tavoitteet sekä toiminnallisuudessa, että arkkitehtuurissa olivat korkealla. Se, että nämä tavoitteet saatiin toteutettua, vaati paljon aikaa, käyttäjien kuuntelua ja kaikkien yhteistyökumppaneiden ammattitaitoa siitä, mihin panostetaan ja mikä todella Kankaan Arkissa on tärkeää. Ja nyt meillä on täysin uniikki kohde sekä toiminnallisuudessa, että arkkitehtuurissa, Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen kuvailee.

Tulevaisuudessa Kankaan Arkki voi toimia vanhan tehtaan sisäänkäyntinä 

Aivan Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan kupeeseen rakentunut Kankaan Arkki kunnioittaa olemassaolollaan Kankaan teollista arkkitehtuuria ja paperitehtaan vanhaa miljöötä. 

-Vaikka Kankaan vanha paperitehdas on nyt huonossa kunnossa, uskon sen jonain päivänä olevan alueen helmi. Halusimme tehdä Kankaan Arkista hienon sisäänkäynnin tehtaalle, joka kunnioittaa paperitehtaan vanhaa, arvokasta miljöötä, Niukkanen kertoo. 

Niukkanen haluaa huomauttaa, että vaikka tehtaita ei välttämättä mielletä arkkitehtuurisesti suojelukohteiksi, niiden merkitys alueilleen on usein valtava. 

-Aikanaan tehtaat ovat olleet niitä, jotka ovat mahdollistaneet kaupungin kasvun. Ne ovat tuoneet alueelle työtä ja niiden pohjalta on rakennettu kokonaisia kaupunkeja. Tätä ei pitäisi unohtaa, vaan tuoda esille. 

-Kankaan paperitehtaalla on ollut paljon merkitystä siinä, millaiseksi Jyväskylä on tänä päivänä kehittynyt ja on hyvä, että se on jo luokiteltu suojelukohteeksi. On hienoa, että juuri tehtaan viereen rakennettu Kankaan Arkki sai näin arvokkaan kunnianosoituksen, Niukkanen kertoo. 

Tunnustus pitkäjänteisestä yhteistyöstä 

Kankaan Arkki on kooltaan, palveluiltaan ja toiminnoiltaan poikkeuksellinen toimitila Jyväskylän kokoisessa kaupungissa. 

-Näin suuret toimitilahankkeet, jossa suunnitellaan useammalle käyttäjälle toimivia tiloja ja palveluita saman katon alle, eivät koskaan ole helppoja, vaan vaativat pitkän ajan ja kärsivällistä työtä, Takanen kertoo. 

-Tämä hanke on aloitettu jo vuonna 2017 konseptinkehitystyöllä ja ehkä juuri tämän pitkäjänteisen ja ajoittain haastavankin työn vuoksi tuntuu todella hienolta, että Kankaan Arkki huomioitiin näin merkittävällä tunnustuksella, Takanen kiittelee. 

Tunnustus otettiin myös Arkkitehtipalvelulla vastaan kiitollisena: 

-Totta kai tunnustus tuntuu hyvältä. Meidän kannattaa olla ylpeä saavutuksesta. Meidän puoleltamme Jan, minä ja Barry Smyth olimme kolmikko, jossa jokaisen vahvuudet pääsivät Kankaan Arkissa oikeuksiin, Kankaan Arkin projektiarkkitehti Antero Vähäniitty hymyilee. 

Arkkitehtipalvelulta hankkeen suunnittelutiimiin kuuluivat Jan Niukkanen, Antero Vähäniitty, Barry Smyth, visualisoija Anssi Karppinen ja sisustussuunnittelijat Hanne-Maria Hautala sekä Laura Saarela. 

Laadukas arkkitehtuuri mahdollistaa rakennuksen pitkän käyttöajan, muuntumiskyvykkyyden ja rakastettavuuden. Mitä pidempi rakennuksen käyttöaika on, sitä ympäristöystävällisempi se on. Me Arkkitehtipalvelulla haluamme edistää kestävää rakentamista – lue, miten huomioimme laadukkaan ja kestävän suunnittelun.

Laadukas arkkitehtuurisuunnittelu tekee rakennuksesta pitkäikäisen

Laadukas arkkitehtuuri kestää aikaa rakennusteknisesti, ja huolella suunnitellun rakennuksen toiminnallisuuksia on mahdollista muokata ajan saatossa. Lisäksi laadukas arkkitehtuuri on visuaalisesti korkeatasoista ja kaunista, koska silloin siitä pidetään parempaa huolta ja rakennuksen elinkaaresta saadaan mahdollisimman pitkä.

– Laadukkaassa arkkitehtuurisuunnittelussa tehdään ratkaisuja pitkällä tähtäimellä. Kun ihmisille on syntynyt tunneside rakennukseen, siitä halutaan pitää huolta – tätä voisi kutsua rakastettavaksi arkkitehtuuriksi, opastaa Arkkitehtipalvelun pääsuunnittelija ja arkkitehti Sara Nieminen.

Rakennuksen rakastettavuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi taidokkaalla tila- ja julkisivusuunnittelulla sekä laadukkailla ja kestävillä materiaalivalinnoilla.

Kestävä rakentaminen vaikuttaa ympäristön lisäksi rakennuksen elinkaaren kustannuksiin positiivisesti

Kestävä rakentaminen tarkoittaa kaikkea sitä, mikä säilyttää, tukee ja palauttaa luonnonympäristöä. Kestävän rakentamisen mukaisesti neitseellisten luonnonvarojen ja uusiutumattoman energian käyttö pyritään minimoimaan.

Rakennus, jonka elinkaari jää lyhyeksi, on ympäristöä eniten kuluttava, mutta myös elinkaarikustannuksiltaan suhteellisesti kalliimpi. Sen takia olemassa olevan rakennuksen huoltaminen ja korjaaminen on ympäristöystävällisempää ja myös taloudellisempaa kuin vanhan purkaminen ja uudelleenrakentaminen.

– Rakennusten purkuherkkyys on yksi tämän hetken merkittävistä yhteiskunnallisista ongelmista. Sen sijaan, että vanhoja rakennuksia korjattaisiin, ne päädytään useimmiten purkamaan ja rakentamaan tilalle jotain uutta, Nieminen kertoo.

Jos rakennus puolestaan suunnitellaan lähtökohtaisesti kestävän kehityksen mukaisesti, sillä voidaan vaikuttaa rakennuksen kokonaiskustannuksiin positiivisesti.

– Kun suunnittelu on alusta asti keskustelevaa ja tiedostavaa, ja ratkaisuja halutaan löytää yhdessä asiakkaan kanssa, voi kestävä arkkitehtuuri olla jopa eurotehokasta. Järkevillä suunnitteluratkaisuilla, kuten tarkoituksenmukaisilla tilaratkaisuilla ja rakennuksen helpolla huollettavuudella, saadaan aikaan säästöjä.

Kestävän rakentamisen edistäminen vaatii tietoisuuden lisäämistä – näin Arkkitehtipalvelulla toimitaan

Nieminen vetää Arkkitehtipalvelun kestävän kehityksen työryhmää, joka vastaa kestävän suunnittelun asiakasyhteistyöstä ja henkilöstön kouluttamisesta kestävään suunnitteluun liittyen. Säännöllisesti järjestettävillä sisäisillä koulutuksilla eli eko-opeilla varmistetaan, että kaikilla Arkkitehtipalvelun suunnittelijoilla on yhtä vahva perusosaaminen kestävän arkkitehtuurin kokonaisuudesta taustasta ja kokemuksesta riippumatta.

– Koska rakennusala vaikuttaa niin merkittävästi päästöihin, on meille tärkeää tehdä laadukasta ja tiedostavaa suunnittelua ja edistää kestävää arkkitehtuuria sisäisesti ja sidosryhmien kanssa. Meillä koulutetaan henkilöstöä ja etsitään kohdekohtaisesti yhdessä tietoa, jotta jokainen arkkitehtipalvelulainen voi osaltaan suunnitella kestävästi, Nieminen toteaa.

Autamme tekemään kestävämpiä valintoja – parhaiten se onnistuu jo suunnittelun alkuvaiheessa. Luodaan kestävämpi ympäristö yhdessä – lue lisää toimintatavastamme!

Tie laadukkaaseen arkkitehtihankkeeseen? Oikoteitä ei ole, mutta hyväksi havaittuja avaintekijöitä kylläkin. Suunnittelijamme Jan Niukkanen jakaa arkkitehdin kaksi kultaista sääntöä, joilla viet suunnittelusi seuraavalle tasolle.

Suunnitelmallisuus on onnistuneen hankkeen ydin. Arkkitehdin suunnitteluprosessi ja laadukas suunnittelu vaativat keskittymistä:

– Hankkeen aikana pitää saada keskittyä yhteen vaiheeseen kerrallaan. Siksi suunnittelijalla pitää olla selvänä jo ennen työn aloittamista se, mitä hän tekee nyt, mitä kolmen kuukauden ja mitä puolen vuoden päästä. Asiat hoidetaan ajallaan, etuilla ei kannata, Niukkanen toteaa.

Suunnitelmallisuus korostuu etenkin hankkeen alkumetreillä, jolloin hankkeen tärkeimmät päätökset tehdään. Hyvin tehty pohja luo perustan muun muassa kustannustehokkuuden toteutumiselle.

– Jo luonnosvaiheessa pitää löytää ratkaisut, joilla hankkeesta tehdään taloudellisesti järkevä. Aivan liian usein kustannussäästöjä aletaan etsiä vasta työmaavaiheessa. Silloin ainoat mahdolliset kustannusten leikkaukset tehdään pintamateriaaleista, joilla budjetin kiriminen on vaikeaa, mutta negatiiviset vaikutukset sitäkin suuremmat.

Huolellisesti suunnitellulla perusrakenteella säästetään paljon, jolloin rahaa jää rakennuksen viihtyisyyden tai näyttävyyden kohentamiseen. Säästämällä loppuvaiheen viimeistelystä voidaan helposti turmella hyväkin suunnitelma

– Jokaisesta tilasta syntyy jokin vaikutelma: onko se viehättävä, viihtyisä, pelottava vai ihana. Kun rakennuksen perustasta tehdään edullinen, lopussa voidaan budjettia käyttää vapautuneemmin sinne, missä se näkyy ja hyöty koetaan.

Hanke on onnistunut, kun se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Arkkitehti pyrkii aina luomaan parempaa ympäristöä ihmisille ja siksi todellista arvoa on haettava jokaiseen kohteeseen erikseen.

Jotta tila voisi aidosti rakentaa hyötyä sen käyttäjille, kannattaa omat suunnittelutyön rutiinit asettaa välillä sivuun:

– Aloita suunnittelutyö tutustumalla tilan käyttäjiin, heidän tarpeisiin ja vaatimuksiin. Vain vastaamalla aidosti heidän tarpeisiinsa voit luoda puitteet elämiselle, Niukkanen summaa.

Lisäarvo löytyy käyttäjistä ja suunnittelijan omasta osaamisesta. Niukkanen kannustaa arvostamaan ja hyödyntämään kunkin omia vahvuuksia:

– Oli tarjoamasi lisäarvo sitten esteettisyyttä, toiminnallisuutta, edullisuutta, muokattavuutta tai jotain muuta, se on aina hyvä! Hyödynnä osaamistasi ja arvioitasi, ja valjasta kunnianhimosi käyttäjän hyväksi.

Omien taitojen taloudellista merkitystä ei kannata vähätellä ja rima on hyvä pitää korkealla:

– Työn kuin työn lähtökohta on “minä teen tätä, minusta on oltava hyötyä”. Pelkkä suunnittelu ei riitä, vaan tärkeintä on tuottaa hankkeelle lisäarvoa. Voit tehdä hankkeeseen kalliinkin ratkaisun, jos se tuottaa asiakkaalle itseään enemmän arvoa esimerkiksi hankkeen parantuneen tuottavuuden kautta. Jos sinulta taas odotetaan “perusratkaisua”, tee “perus” äärettömän hyvin, paremmin kuin muut suunnittelijat.

Onnistunut hanke hyödyntää yksilöiden vahvuuksia. Ei ole yhtä oikean näköistä rakennusta tai yhtä oikeaa tapaa suunnitella:

– Kaikennäköisille tekemiselle pitää olla tilaa, sillä on monta tapaa tehdä asiat hyvin. Entistä enemmän pitäisi varata aikaa hyvälle arkkitehtuurille ja ihmisten huomioimiselle siinä. Kun asiat on mietitty loppuun asti niin oman asiakkaan kuin loppukäyttäjän kannalta, on suunnitelma kuin suunnitelma hyvä.