Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen suunnittelema puinen opiskelijatalo näyttää suuntaa tulevaisuuden puurakentamiselle. 13-kerroksisen puukerrostalon rakentamisessa on ensimmäisenä Suomessa hyödynnetty puista tilaelementtiratkaisua.

Vuonna 2013 Espoon kaupunki kaipasi Tapiolaan sosiaalista asuntotuotantoa ja puukerrostaloja. Kaupunki järjesti Asuntosäätiön ja MetsäGroupin kanssa viidelle arkkitehtitoimistolle suunnittelukilpailun puukerrostalokorttelin kehittämisestä Tapiolan Tuuliniityn alueelle.

Kilpailun voitti Arkkitehtipalvelun kanssa vuonna 2019 fuusioitunut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen ehdotus ”Tiebreak”. Toimisto kehitti suunnitelmaa ja laati asemakaavan muutoksen yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Ehdotimme alueelle tuolloin maassamme ennennäkemättömän korkean puutalon toteuttamista. Rakennukselle löytyi pieni ylijäämätontti alueen pohjoisnurkasta, johon 13-kerroksinen talo lopulta sovitettiin, kertoo kohteen pääarkkitehti Jukka Turtiainen.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan vuonna 2015 ja vuoden 2021 kesän kynnyksellä käyttöön avautui yksi Suomen korkeimmista puukerrostaloista. Arkkitehtisuunnittelussa huomioitiin asuinalueelle tyypilliset tunnusmerkit, mutta myös autottoman kaupunkiasuminen kulttuurin kehittyminen:

– Tapiola oli edistyksellinen asuinalue toteutuessaan 50-luvulla ja halusimme jatkaa tätä perinnettä. Paikalle sopi korkea kerrostalo, mutta ahtaalle tontille ei mahtunut parkkipaikkoja. Näistä palasista syntyi ajatus puisesta opiskelijatalosta.

Puisilla tilaelementeillä vakautta kustannustehokkaasti

Tuuliniitty 3:n puukerrostalo sisältää 42 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Selkeälinjainen puutalo on osa laajempaa puukorttelia, joka sijaitsee tuulisella paikalla meren rannassa.  Korttelin korkeimpana rakennuksena kohde tuli toteuttaa muista poiketen:

– Ensimmäinen suunnittelukierros tehtiin CLT-suurelementtiperiaatteella. Haasteeksi koitui kuitenkin rakenteellinen jäykistäminen. Niin tuulisella paikalla välipohjien ja seinien jäykistäminen osoittautuivat tarpeettoman hankaliksi ja kalliiksi suurelementeillä. Teimme uuden suunnitelman tilaelementtiratkaisulla, Turtiainen tiivistää.

Talo päätettiin rakentaa ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta suomalaisesta puusta valmistetuista elementeistä. Pioneerikohteena ratkaisut valmisteltiin perinpohjin itse:

– Koska vastaavaa taloa ei oltu aikaisemmin rakennettu, meillä ei ollut normeja tai kaavoja suunnittelutyömme pohjaksi. Tilanne edellytti pioneerityötä sekä arkkitehdilta että erityisesti rakennesuunnittelijalta.

Yhdeksi tilaelementtimoduuliksi muodostui kokonainen asunto. Elementit valmistettiin tehtaalla kalusteita ja ovia myöten, jonka jälkeen rakennus koottiin elementeistä kuin tulitikkutalo, pala kerrallaan.

Puurakennuksen suunnittelussa yksityiskohdat ratkaisevat

Työllä haluttiin haastaa perinteisen suomalaisen puurakentamisen rajoja. Jotta tilaelementtiratkaisusta saatiin toimiva, tiimimme sukelsi puurakentamisen ytimeen:

– Jotta puun ominaisuuksia voi käyttää hyödyksi, on tunnettava puu materiaalina. On ymmärrettävä sen ominaisuudet ja rakennusfysiikka, Turtiainen sanoo.

Puun ominaisuudet tekevät puusta ainutlaatuisen materiaalin. Puurakentamisen hiilijalanjälki on muihin tavanomaisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna pienempi muun muassa materiaalin keveyden ja hiilensitomiskyvyn ansiosta. Materiaalilla on etunsa, mutta myös vaatimuksensa:

– Puulla on omanlaisensa lämpöliikkeet ja kastuttuaan sen pitää kuivua nopeasti. Se on kuitenkin oiva materiaali tarkkaan käsittelyyn: puuta voi työstää millilleen, kun taas esimerkiksi betonissa on jopa 25 millimetrin vaihtelu. Tällä on iso merkitys kokonaisuudelle.

Työ on tarkkaa ja siksi puurakentaminen vaatii arkkitehdiltä tietoa, taitoa ja jopa harrastuneisuutta. Tarkkuutta mitataan erityisesti puurakennuksen julkisivun suunnittelussa:

– Puisen julkisivun huolto ei välttämättä ole työläämpää kuin esimerkiksi villan päälle rapatun ulkoseinän huolto, mutta sen rakennustekniset yksityiskohdat on huomioitava tarkasti. Pitää esimerkiksi määritellä, miten vesi kulkeutuu rakennuksessa ja miten se pääsee sieltä ulos. Yksityiskohtia ei parane hukata rutiineihin, Turtiainen muistuttaa.

Tapiolan kohdetta työstivät Arkkitehtipalvelulta Jukka Turtiainen, Ulla Saarinen, Tuomas Saarinen, Kristina Färm ja Venla Heino.

Me Arkkitehtipalvelulla uskomme arkkitehtisuunnittelun jatkuvaan kehittämiseen. Haluatko tutustua Tapiolan puukerrostaloon tarkemmin?