Uratarina: Tuula Tuomi, 35, projektiarkkitehti, Helsinki

 

“Arkkitehtipalvelussa asiat hoidetaan dynaamisesti: kollegoita autetaan ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Myös työnteko toisesta maasta on mahdollistettu – teen töitä sekä Sveitsistä että Suomesta, ja se on sujunut hyvin.” 

Tuulan tie arkkitehdiksi alkoi toisen alan opinnoilla vuonna 2007 Tampereella:  ensin talouden opinnoilla ja sittemmin ympäristön ja alueiden politiikan ohjelmassa hallintotieteiden parissa. Tuula on valmistunut sekä hallintotieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta että arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. 

Tuulalle on ehtinyt kertyä monipuolista kokemusta arkkitehtityön eri puolista pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Arvokasta näkemystä on karttunut myös varsinaisen arkkitehtityön lisäksi yliopistolla assistentin, Helsingin kaupungilla kaupunkisuunnitteluviraston ja arkkitehtuurin alan järjestöorganisaation tehtävistä.
– Ennen Arkkitehtipalvelua olen ollut mukana muun muassa suunnittelemassa koulu- ja oppimisympäristöjä, suuria ja pieniä asumisen kohteita sekä rakennushankkeita, joissa asuminen ja hoiva on yhdistetty. Lisäksi toimin tovin myös sairaalasuunnittelun puolella, Tuula kertoo.

Tuula kertoo, että yksi esimerkki opettavaisimmista ja mielenkiintoisimmista hetkistä aiemmin arkkitehdin uralla ovat liittyneet uuden  silmäsairaalan, Tammisairaalan, suunnitteluhankkeeseen HUS:ille.
– Suunnittelimme näkörajoitteisuutta huomioivan sairaalaympäristön, jossa olin luonnosvaiheessa mukana. Arkkitehtuurin parissa tulee koko ajan mielenkiintoisia hankkeita ja mahdollisuuksia vastaan. Digitalisaatio sävyttää tulevaisuutta ja rakentaminen uudistuu koko ajan, Tuula iloitsee.

Arkkitehtipalvelussa Tuula on etupäässä suunnitellut asuinympäristöjä; uudis- ja täydennysrakentamisen kohteita. Tuula näkee erityisesti korjausrakentamisen tärkeäksi tulevaisuudessa:
– Rakennusperinnön vaaliminen on tärkeää. Rakennusten tulee lähtökohtaisesti olla pitkäikäisiä, ja niistä tulee pitää hyvää huolta. Omasta näkökulmastani on mielenkiintoista tehdä olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön jotain lisää tai muuttaa rakennuksen ja sen toiminnan tarkoitusta. Erityisesti korjausrakentaminen tuo työhön haastetta ja inspiroi minua paljon, Tuula kertoo.

 

“Tuntuu, että olen löytänyt kotiin suunnittelijana” 

Tuula on työskennellyt Arkkitehtipalvelussa vuoden 2021 kesästä. Arkkitehtipalvelu saa Tuulalta paljon kiitosta:
– Koen, että Arkkitehtipalvelussa saan keskittyä suunnittelemiseen täysipainoisesti. Asiat hoidetaan dynaamisesti ja kollegoita autetaan. Näen hyödyllisenä sen, että ollaan iso toimisto, jolloin kaikkea ei tarvitse keksiä, tai tehdä, yksin, Tässä kulttuurissa sparrataan ja tehdään yhdessä. Myös diversiteetti – se, että osaajillamme on erilaisia taustoja, edesauttaa erilaisten ratkaisujen löytämistä. Se ruokkii oman osaamisen kehittymistä ja tulosten saavuttamista. Juttukaverista ei ole myöskään koskaan puutetta, Tuula riemuitsee.

Työnteko myös toisesta maasta on mahdollistettu. 
– Teen töitä myös Zurichistä, koska kumppanini työskentelee siellä. Toinen kotimme on Helsingissä. Yhteydet toimivat täältä Sveitsistä usein paremmin kuin Helsingistä Ullanlinnan kodista paksujen kiviseinien läpi, Tuulaa huvittaa.  

Pitkän koronakauden jälkeen etätyö on edelleen mahdollista, mutta nyt töitä on palattu tekemään myös toimistolle:
– Vaikeinta ja haikeinta ulkomaan etätyössä on, että täältä ei pääse aina mukaan Helsingin välittömään kasvokkaiskeskusteluun kollegoiden kanssa. Mutta ensi kuussa työskentelen Suomessa, ja silloin pääsen taas mukaan toimiston juttuihin. Suunnittelutyötä voi tehdä etänä, mutta yhteistyön saumattomuutta tukee kuitenkin se, että tavataan myös toimistolla, Tuula pohtii. 

Tuula on löytänyt etätyöstä myös yllättäviä puolia:
– Näin sisämaasta kotoisin olevana en olisi voinut uskoa, että kaipaan merta näin paljon. Minulla on välillä ikävä meren tuoksua ja Helsinkiä. Onneksi voin asua näissä kahdessa paikassa. Etätyö on saanut minut harrastamaan myös ergonomiaa parantaakseni liikuntaa; veljen kanssa treenaamme nyrkkeilyharjoituksia ja käyn balettitunneilla, myös etänä Zürichista käsin Etelä-Helsingin kansalaisopistossa.

Sveitsin ja Suomen aikaero on vain tunnin, joten suuria haasteita se ei asiakkaiden kanssa työskentelylle aiheuta.
– Kohdallani sopimus etätyöstä syntyi mutkattomasti. Eri maissa toimimiseen liittyy aina vakuutusasioita ja muita käytänteitä, jotka pitää selvittää. Mutta loppujen lopuksi kaikki meni yhteistyössä toimiston kanssa sopien tosi helposti, ja minulle etätyöhön valmistautuminen tarkoitti lähinnä sopivien adaptereiden, piuhojen ja läppärin mukaan ottamista, Tuula muistelee ja odottaa jo innolla Suomen työskentelyjaksoaan.

Uratarina: Tuula Tuomi, 35, projektiarkkitehti, Helsinki

 

“Arkkitehtipalvelussa asiat hoidetaan dynaamisesti: kollegoita autetaan ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Myös työnteko toisesta maasta on mahdollistettu – teen töitä sekä Sveitsistä että Suomesta, ja se on sujunut hyvin.” 

Tuulan tie arkkitehdiksi alkoi toisen alan opinnoilla vuonna 2007 Tampereella:  ensin talouden opinnoilla ja sittemmin ympäristön ja alueiden politiikan ohjelmassa hallintotieteiden parissa. Tuula on valmistunut sekä hallintotieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta että arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. 

Tuulalle on ehtinyt kertyä monipuolista kokemusta arkkitehtityön eri puolista pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Arvokasta näkemystä on karttunut myös varsinaisen arkkitehtityön lisäksi yliopistolla assistentin, Helsingin kaupungilla kaupunkisuunnitteluviraston ja arkkitehtuurin alan järjestöorganisaation tehtävistä.
– Ennen Arkkitehtipalvelua olen ollut mukana muun muassa suunnittelemassa koulu- ja oppimisympäristöjä, suuria ja pieniä asumisen kohteita sekä rakennushankkeita, joissa asuminen ja hoiva on yhdistetty. Lisäksi toimin tovin myös sairaalasuunnittelun puolella, Tuula kertoo.

Tuula kertoo, että yksi esimerkki opettavaisimmista ja mielenkiintoisimmista hetkistä aiemmin arkkitehdin uralla ovat liittyneet uuden  silmäsairaalan, Tammisairaalan, suunnitteluhankkeeseen HUS:ille.
– Suunnittelimme näkörajoitteisuutta huomioivan sairaalaympäristön, jossa olin luonnosvaiheessa mukana. Arkkitehtuurin parissa tulee koko ajan mielenkiintoisia hankkeita ja mahdollisuuksia vastaan. Digitalisaatio sävyttää tulevaisuutta ja rakentaminen uudistuu koko ajan, Tuula iloitsee.

Arkkitehtipalvelussa Tuula on etupäässä suunnitellut asuinympäristöjä; uudis- ja täydennysrakentamisen kohteita. Tuula näkee erityisesti korjausrakentamisen tärkeäksi tulevaisuudessa:
– Rakennusperinnön vaaliminen on tärkeää. Rakennusten tulee lähtökohtaisesti olla pitkäikäisiä, ja niistä tulee pitää hyvää huolta. Omasta näkökulmastani on mielenkiintoista tehdä olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön jotain lisää tai muuttaa rakennuksen ja sen toiminnan tarkoitusta. Erityisesti korjausrakentaminen tuo työhön haastetta ja inspiroi minua paljon, Tuula kertoo.

 

“Tuntuu, että olen löytänyt kotiin suunnittelijana” 

Tuula on työskennellyt Arkkitehtipalvelussa vuoden 2021 kesästä. Arkkitehtipalvelu saa Tuulalta paljon kiitosta:
– Koen, että Arkkitehtipalvelussa saan keskittyä suunnittelemiseen täysipainoisesti. Asiat hoidetaan dynaamisesti ja kollegoita autetaan. Näen hyödyllisenä sen, että ollaan iso toimisto, jolloin kaikkea ei tarvitse keksiä, tai tehdä, yksin, Tässä kulttuurissa sparrataan ja tehdään yhdessä. Myös diversiteetti – se, että osaajillamme on erilaisia taustoja, edesauttaa erilaisten ratkaisujen löytämistä. Se ruokkii oman osaamisen kehittymistä ja tulosten saavuttamista. Juttukaverista ei ole myöskään koskaan puutetta, Tuula riemuitsee.

Työnteko myös toisesta maasta on mahdollistettu. 
– Teen töitä myös Zurichistä, koska kumppanini työskentelee siellä. Toinen kotimme on Helsingissä. Yhteydet toimivat täältä Sveitsistä usein paremmin kuin Helsingistä Ullanlinnan kodista paksujen kiviseinien läpi, Tuulaa huvittaa.  

Pitkän koronakauden jälkeen etätyö on edelleen mahdollista, mutta nyt töitä on palattu tekemään myös toimistolle:
– Vaikeinta ja haikeinta ulkomaan etätyössä on, että täältä ei pääse aina mukaan Helsingin välittömään kasvokkaiskeskusteluun kollegoiden kanssa. Mutta ensi kuussa työskentelen Suomessa, ja silloin pääsen taas mukaan toimiston juttuihin. Suunnittelutyötä voi tehdä etänä, mutta yhteistyön saumattomuutta tukee kuitenkin se, että tavataan myös toimistolla, Tuula pohtii. 

Tuula on löytänyt etätyöstä myös yllättäviä puolia:
– Näin sisämaasta kotoisin olevana en olisi voinut uskoa, että kaipaan merta näin paljon. Minulla on välillä ikävä meren tuoksua ja Helsinkiä. Onneksi voin asua näissä kahdessa paikassa. Etätyö on saanut minut harrastamaan myös ergonomiaa parantaakseni liikuntaa; veljen kanssa treenaamme nyrkkeilyharjoituksia ja käyn balettitunneilla, myös etänä Zürichista käsin Etelä-Helsingin kansalaisopistossa.

Sveitsin ja Suomen aikaero on vain tunnin, joten suuria haasteita se ei asiakkaiden kanssa työskentelylle aiheuta.
– Kohdallani sopimus etätyöstä syntyi mutkattomasti. Eri maissa toimimiseen liittyy aina vakuutusasioita ja muita käytänteitä, jotka pitää selvittää. Mutta loppujen lopuksi kaikki meni yhteistyössä toimiston kanssa sopien tosi helposti, ja minulle etätyöhön valmistautuminen tarkoitti lähinnä sopivien adaptereiden, piuhojen ja läppärin mukaan ottamista, Tuula muistelee ja odottaa jo innolla Suomen työskentelyjaksoaan.

Oli kyseessä sitten kohtalo tai sattuma, nuori ohjelmistotekniikan opiskelija päätyi töihin arkkitehtitoimistoon. Pasi Widgren opiskeli työn ohessa rakennusarkkitehdiksi ja suunnittelee nyt toimeksianto kerrallaan kotikaupungistaan Lahdesta parempaa paikkaa elää.

On luonnollista, että henkilökohtaiset ominaisuutemme ja luonteenpiirteemme näkyvät uravalinnoissamme. Lähipiirin arkkitehdit sekä yläasteen arkkitehtitaustan omaava kuvaamataidon opettaja osoittivat Pasi Widgrenille jo nuorena, kuinka visuaalisesta silmästä voi olla hyötyä työelämässä. Arkkitehtuurin pariin Widgren löysi kuitenkin vasta vuosia myöhemmin:

– Lähdin opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa heti lukion jälkeen. Ohjelmistosuunnittelussa mielenkiintoni ajautui käyttöliittymäsuunnitteluun, käytettävyyteen ja siihen, miltä kaikki näyttää ulospäin. Olin vielä opiskelemassa ja töissä ohjelmistojen parissa teollisuuden alalla, kun Arkkitehtipalvelu pyysi minua töihin. Olin Arkkitehtipalvelun ensimmäinen palkattu työntekijä, visualisoija.

Jatkuvaa oppimista – työn reunaehdot haastavat, opettavat ja innostavat

Kun omat vahvuudet saivat kaverikseen ketterät toimintamallit ja luovan työyhteisön, kiinnostus arkkitehtuuriin kasvoi. Widgren lähti opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi ja suoritti opintonsa työn ohella.

Arkkitehtuuri on elämänmittainen koulu. Luovuuden rinnalla Widgrenia kiehtoo arkkitehtuurin vastuu rakennetusta ympäristöstä:

– Arkkitehtuurin tehtävä on kantaa vastuuta rakennetusta ympäristöstä. Viihtyisää, turvallista, kaunista ja toimivaa. Olen työskennellyt koko arkkitehtiurani Lahdessa ja minulle on ilo ja kunnia saada suunnitella omasta kotikaupungista aina vain parempaa kaupunkia.

Luovan työn raamit ovat olleet Widgrenille aina kohtuullisen selkeitä, mutta niistä oppii aina lisää. Erityisesti työn taloudelliset reunaehdot haastavat luovuutta:

– Olen aika lailla aina tiennyt, mitä arkkitehdin arki on, mutta oma ymmärrykseni alasta on laajentunut. Viime vuosina olen esimerkiksi oppinut paljon rakentamisen taloudesta ja sen kompleksisuudesta. Toivon, ettei se vaikuttaisi negatiivisesti luovuuteen. Jos miettii, mitä mikäkin maksaa, saattaa kyseenalaistaa liikaa. Toisaalta reunaehdot kiehtovat. Parhaan ratkaisun löytäminen yhteistyön tuloksena ja määritetyillä reunaehdoilla palkitsee.

Isoja mahdollisuuksia välittämisen kulttuurin tukemana

Arkkitehtipalvelu on säilynyt Widgrenin arkkitehtiuran kotipaikkana ja opinahjona opiskeluvuosista aina tähän päivään saakka. Yrityksen kasvua sen alusta seurannut arkkitehti arvostaa työarkea, joka on rakennettu välittämisen kulttuurin vakaalle pohjalle.

– Arkkitehtipalvelu tarjoaa isoja mahdollisuuksia välittämisen kulttuurissa. Minua säväyttää yhä joka päivä se, missä olemme nyt ja miten kasvamme. Täällä ihminen on aina suunnittelutyön keskiössä.

Tiiminvetäjänä Widgren työskentelee tiiviisti työyhteisönsä kanssa. Moninainen työyhteisö, vertaistuki ja yhdessä oppiminen tuovat arkeen jatkuvasti uusia oivalluksia:

– Meidän toimistossamme on niin erilaisia ja eri-ikäisiä tekijöitä. Päivittäin saa kokea hienoja hetkiä muiden jakaessa ajatuksiaan ja osaamistaan. Minusta on hienoa, kuinka paljon Arkkitehtipalvelulla parhaimmillaan jaetaan tietoa ja innostusta. Se tekee meistä monipuolisia. Ei ole suunnittelualaa tai hanketta, mihin emme yhdessä pystyisi.

Haluatko sinäkin osaksi positiivisen työilmapiirin arkkitehtitoimistoa? Tutustu tiimiimme täällä.

Joose Kankare näkee selkeästi ison yrityksen hyödyt työarjessaan. Itselle tärkeitä arvoja pääsee toteuttamaan erilaisissa hankkeissa.

Suunnittelijana olen generalisti ja erilaiset julkishallinnon rakennukset kuten koulut, terveyskeskukset ja neuvolat ovat sydäntäni lähellä – ne kun ovat yhteiskuntamme peruspilareita. Olen utelias kokeilemaan uutta ja uudenlaiset asiakkaat ja rakennusympäristöt vetävät minua puoleensa. Olen esimerkiksi henkilökohtaisesti suuri Oulun pyöräbaanojen kuluttaja!

Arkkitehtipalvelu tarjoaa suunnittelijoille ja asiakkaille hyvin laajan kattauksen erilaisia rakennustyyppejä ja osaamista. Aloitin täällä tiiminvetäjänä keväällä 2021, kun Oulun toimipiste perustettiin. Hankin, resurssoin ja aikataulutan töitämme. Tehtävä on tuttu aikaisemmista töistäni, mutta Arkkitehtipalvelun puitteet tekevät työstä uudenlaista. Suomen suurimpana arkkitehtitoimistona Arkkitehtipalvelu pystyy esimerkiksi monista muista toimijoista poiketen resursoimaan suunnittelutyön lisäksi laadun kehittämistä. Tämän ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä parempia suunnittelutilanteita ja suunnitelmia.

Minulle on ollut aina tärkeää, että ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti. Uskon, että suunnitteluhankkeen lopputuloksesta saadaan sitä parempi mitä laajemmin ihmisiä pystytään osallistamaan.  Nautin tällaisten haastavien tilanteiden selvittämisestä, sillä haluan tuoda osapuolet saman pöydän ääreen ja antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa. Olen vahvimmillani niin kutsutuissa “umpisolmutilanteissa”, joissa on mukana monia eri tahoja.

Jo yksin Arkkitehtipalvelun työsopimuksista on nähtävissä, kuinka ihmisläheisestä yrityksestä on kyse. Olemme myös fyysisesti lähellä asiakkaitamme, koska meillä on toimipisteitä ympäri Suomea. Levittäytyneisyys tarjoaa meille arkkitehdeille laaja-alaista käsitystä eri alueiden asiakkaista ja suunnittelutrendeistä, minkä ansiosta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja aikaansaada muutosta. Se on mielestäni hienoa!

Toivon, että ihmiset haluaisivat osallistua ja saisivat aidosti kokea vaikuttavansa heille tärkeisiin asioihin, sillä meistä jokainen on vastuussa ympäristöstä. Rakentamisella voidaan parantaa yhteiskuntaa.

Uratarina: Tuula Tuomi, 35, projektiarkkitehti, Helsinki

 

“Arkkitehtipalvelussa asiat hoidetaan dynaamisesti: kollegoita autetaan ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Myös työnteko toisesta maasta on mahdollistettu – teen töitä sekä Sveitsistä että Suomesta, ja se on sujunut hyvin.” 

Tuulan tie arkkitehdiksi alkoi toisen alan opinnoilla vuonna 2007 Tampereella:  ensin talouden opinnoilla ja sittemmin ympäristön ja alueiden politiikan ohjelmassa hallintotieteiden parissa. Tuula on valmistunut sekä hallintotieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta että arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. 

Tuulalle on ehtinyt kertyä monipuolista kokemusta arkkitehtityön eri puolista pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Arvokasta näkemystä on karttunut myös varsinaisen arkkitehtityön lisäksi yliopistolla assistentin, Helsingin kaupungilla kaupunkisuunnitteluviraston ja arkkitehtuurin alan järjestöorganisaation tehtävistä.
– Ennen Arkkitehtipalvelua olen ollut mukana muun muassa suunnittelemassa koulu- ja oppimisympäristöjä, suuria ja pieniä asumisen kohteita sekä rakennushankkeita, joissa asuminen ja hoiva on yhdistetty. Lisäksi toimin tovin myös sairaalasuunnittelun puolella, Tuula kertoo.

Tuula kertoo, että yksi esimerkki opettavaisimmista ja mielenkiintoisimmista hetkistä aiemmin arkkitehdin uralla ovat liittyneet uuden  silmäsairaalan, Tammisairaalan, suunnitteluhankkeeseen HUS:ille.
– Suunnittelimme näkörajoitteisuutta huomioivan sairaalaympäristön, jossa olin luonnosvaiheessa mukana. Arkkitehtuurin parissa tulee koko ajan mielenkiintoisia hankkeita ja mahdollisuuksia vastaan. Digitalisaatio sävyttää tulevaisuutta ja rakentaminen uudistuu koko ajan, Tuula iloitsee.

Arkkitehtipalvelussa Tuula on etupäässä suunnitellut asuinympäristöjä; uudis- ja täydennysrakentamisen kohteita. Tuula näkee erityisesti korjausrakentamisen tärkeäksi tulevaisuudessa:
– Rakennusperinnön vaaliminen on tärkeää. Rakennusten tulee lähtökohtaisesti olla pitkäikäisiä, ja niistä tulee pitää hyvää huolta. Omasta näkökulmastani on mielenkiintoista tehdä olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön jotain lisää tai muuttaa rakennuksen ja sen toiminnan tarkoitusta. Erityisesti korjausrakentaminen tuo työhön haastetta ja inspiroi minua paljon, Tuula kertoo.

 

“Tuntuu, että olen löytänyt kotiin suunnittelijana” 

Tuula on työskennellyt Arkkitehtipalvelussa vuoden 2021 kesästä. Arkkitehtipalvelu saa Tuulalta paljon kiitosta:
– Koen, että Arkkitehtipalvelussa saan keskittyä suunnittelemiseen täysipainoisesti. Asiat hoidetaan dynaamisesti ja kollegoita autetaan. Näen hyödyllisenä sen, että ollaan iso toimisto, jolloin kaikkea ei tarvitse keksiä, tai tehdä, yksin, Tässä kulttuurissa sparrataan ja tehdään yhdessä. Myös diversiteetti – se, että osaajillamme on erilaisia taustoja, edesauttaa erilaisten ratkaisujen löytämistä. Se ruokkii oman osaamisen kehittymistä ja tulosten saavuttamista. Juttukaverista ei ole myöskään koskaan puutetta, Tuula riemuitsee.

Työnteko myös toisesta maasta on mahdollistettu. 
– Teen töitä myös Zurichistä, koska kumppanini työskentelee siellä. Toinen kotimme on Helsingissä. Yhteydet toimivat täältä Sveitsistä usein paremmin kuin Helsingistä Ullanlinnan kodista paksujen kiviseinien läpi, Tuulaa huvittaa.  

Pitkän koronakauden jälkeen etätyö on edelleen mahdollista, mutta nyt töitä on palattu tekemään myös toimistolle:
– Vaikeinta ja haikeinta ulkomaan etätyössä on, että täältä ei pääse aina mukaan Helsingin välittömään kasvokkaiskeskusteluun kollegoiden kanssa. Mutta ensi kuussa työskentelen Suomessa, ja silloin pääsen taas mukaan toimiston juttuihin. Suunnittelutyötä voi tehdä etänä, mutta yhteistyön saumattomuutta tukee kuitenkin se, että tavataan myös toimistolla, Tuula pohtii. 

Tuula on löytänyt etätyöstä myös yllättäviä puolia:
– Näin sisämaasta kotoisin olevana en olisi voinut uskoa, että kaipaan merta näin paljon. Minulla on välillä ikävä meren tuoksua ja Helsinkiä. Onneksi voin asua näissä kahdessa paikassa. Etätyö on saanut minut harrastamaan myös ergonomiaa parantaakseni liikuntaa; veljen kanssa treenaamme nyrkkeilyharjoituksia ja käyn balettitunneilla, myös etänä Zürichista käsin Etelä-Helsingin kansalaisopistossa.

Sveitsin ja Suomen aikaero on vain tunnin, joten suuria haasteita se ei asiakkaiden kanssa työskentelylle aiheuta.
– Kohdallani sopimus etätyöstä syntyi mutkattomasti. Eri maissa toimimiseen liittyy aina vakuutusasioita ja muita käytänteitä, jotka pitää selvittää. Mutta loppujen lopuksi kaikki meni yhteistyössä toimiston kanssa sopien tosi helposti, ja minulle etätyöhön valmistautuminen tarkoitti lähinnä sopivien adaptereiden, piuhojen ja läppärin mukaan ottamista, Tuula muistelee ja odottaa jo innolla Suomen työskentelyjaksoaan.