Näkökulma

Hankevaiheessa oleva Kirstinpuiston kortteli tuo kylähenkisen ja kestävän kehityksen mukaisen korttelikokonaisuuden Turkuun. Pääsuunnittelija Sakari Ruotsalainen kertoo hankkeen alkaneen rakennusmassojen koon ja asuntojen määrän hahmottelusta. Pieni ja tiivis kortteli tarjoaa puitteet neljän kerrostalon kokonaisuudelle, jonka ytimessä on vihersuunnittelu.

Korttelin piha- ja vihersuunnittelun aloitti Kristian Telaranta kesällä 2022 luonnosvaiheeseen saakka, jonka jälkeen pihasuunnittelija Minna Pulkkinen on jatkanut suunnittelua rakennuslupa- ja toteutusvaiheeseen.

Laadukas ja kestävä rakentaminen  pohjana Kirstinpuiston korttelin suunnittelulle

Hankkeen alusta asti pääsuunnittelija Ruotsalaiselle ja pihasuunnittelija Pulkkiselle on ollut selkeää, että alueen suunnittelussa tullaan erityisesti huomioimaan kestävä kehitys. Suunnitteluun valittiin kolme kantavaa teemaa – viherseinät, sisäänkäynnit sekä rauhallinen, vaalea värisävy. 

Vaikka hankkeessa lähdettiin liikkeelle asuntosuunnittelusta, mukaan otettiin ensimmäistä kertaa myös kasvillisuuden määrä alueella. 

– Kasvillisuuden määrä on jo kaavassa määritelty. Sitä ei ole aiemmin tehty, mutta siihen suuntaan ollaan selvästi menossa, pääsuunnittelija ja arkkitehti Sakari Ruotsalainen kertoo. 

Puistomaisen ympäristön lisäksi rakennuksiin on suunniteltu viherrakentamisen elementtejä. Rakennusmateriaalien valinnassa on huomioitu ensisijaisesti kestävyys. Sisäänkäynnit haluttiin selvästi erottuviksi, mutta toimiviksi osaksi rakennuksia. Erilaiset materiaalit kestävät vaihtelevasti sääolosuhteita ja  aikaa, mutta oikeilla valinnoilla rakennus pääsee vanhenemaan arvokkaasti. 

– Tällä hetkellä ehdotettuna materiaalina sisäänkäynteihin ovat Corten ja kupari. Molemmat ovat kestäviä materiaaleja, jotka eivät naarmuunnu kuten pelti ja niiden pinta patinoituu ajan kuluessa, Sakari Ruotsalainen valottaa materiaalivalintoja.

Sisäänkäynneissä päädyttiin kahden kerroksen korkuiseen syvennykseen, jonka näyttävyys tulee rakennuksen vaaleaan pintaan yhdistetystä metallista. Pääsuunnittelija on erityisen tyytyväinen sisäänkäyntien suunnitelman onnistumiseen. 

– Pitää uskaltaa ehdottaa myös ne rohkeimmatkin ideat, Sakari kertoo ylpeänä. 

Vaalealla värillä haluttiin korostaa alueen rauhallisuutta, mutta myös erottua värikkäästä rakennuskannasta. Yleisesti kaavoituksessa haetaan tarkasti vaikutteita ympäristöstä. Kirstinpuiston kohdalla ympäristö kuitenkin tuntui sekavalta, jota haluttiin rauhoittaa vaalealla kokonaisuudella. Alueella haluttiin korostaa rauhallista kylätunnelmaa ja virkeää yhteisöllisyyttä luonnon kautta.

– Kaupungin suuntaan tätä perusteltiin niin, että uusi kortteli voisi olla suuntopisto, mikä erottuu värikkäiden rakennusten keskeltä, Sakari Ruotsalainen kertoo. 

Viherrakentamisella hyötyjä ja näyttävyyttä

Kirstinpuiston Kortteli on Ruotsalaisen mukaan niin kutsuttu “tuulimyllykortteli”, jossa on neljä suhteellisen samankokoista rakennusta. Jokaisen rakennuksen päätyyn tulee viherseinä. Lisäksi osassa korttelin rakennuksista hyödynnetään viherkattoja.

– Mielenkiinnolla odotan, kuinka vaikuttava lopputuloksesta tulee. Viherseinä koostuu kasvillisuudesta, joten se tulee elämään vuodenaikojen mukaan ja muuttumaan ajan saatossa, pääsuunnittelija Ruotsalainen kertoo. 

Suunnitelmassa viherseinän köynnökset kasvavat verkkoseinää pitkin viherkaton päältä tai maan tasalta. Kasvillisuus pyritään rajaamaan niin, ettei se varjosta asuntojen ikkunoita. Korttelin näkökulmasta viherseinä on esteettinen ratkaisu, mutta sen tuomat hyödyt ovat paljon laajemmat, sillä viherseinä sitoo hiilidioksidia ja hidastaa sadevesien valumista.

– Tällaisilla tekijöillä koetetaan hillitä esimerkiksi kaupunkitulvia. Lisäksi kasvillisuus viilentää ympäristöä, Ruotsalainen kertoo. 

Vaihtoehtoja viherkatoiksi on useita, mutta tämän kohteen suunnittelussa hyödynnettiin sammalkattoa. Tällöin kattorakenteessa on maakerros, jonka päällä kasvaa sammalta. Ruotsalainen kertoo, että viherkaton ensisijainen etu on viivyttää sadevesien valumista sekä lisätä vihreyttä, mutta lisäksi se suojaa asuntoja auringon paahteelta perinteistä, mustaa kattoa paremmin. 

Korttelin rakentaminen alkaa rakennuslupien saamisen jälkeen keväällä 2023. Yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä ja kohteen suunnittelusta saatu palaute positiivista. Kestävän rakentamisen trendit tulevat varmasti näkymään jatkossa entistä enemmän kohteiden suunnittelussa. 

Lue myös: Hyvinvointia lisäävä piha maisemasuunnittelun avulla

Autamme tekemään kestävämpiä valintoja – parhaiten se onnistuu jo suunnittelun alkuvaiheessa. Luodaan kestävämpi ympäristö yhdessä – lue lisää toimintatavastamme!