Näkökulma

Parhaiden laatupisteiden ja kilpailuvoiton myötä Arkkitehtipalvelu sai kunnian olla toteuttamassa Lahden uuden monitoimitalon pää- ja arkkitehtisuunnittelun yhteistyössä Skanskan ja Caverionin kanssa. 

Tammikuussa, vajaa kolme vuotta kilpailuvoitosta, Lahden Renkomäen monitoimitalo Aura avasi ovensa noin 560 käyttäjälleen. Auraan sijoittuu Renkomäen ja Ali-Juhakkalan koulut, vaativan erityisen tuen luokat sekä Renkomäen päiväkodin esiopetus ja siihen liittyvä varhaiskasvatus. Lisäksi monitoimitalossa toimii Renkomäen kaikille avoin kirjasto. Monitoimitalo Aura sijoittuu kauniiseen pelto- ja harjumaiseman liittymäkohtaan, Lahden sisääntulomaisemaan etelästä saavuttaessa.

Monitoimitalo Aura on monelta osin suunnannäyttäjä, sillä se on Lahden ensimmäinen elinkaarihanke sekä ensimmäinen RTS-ympäristöluokituksen saanut hanke. 

– Hankkeen tavoitteena oli RTS-ympäristöluokituksessa neljä tähteä viidestä ja tämä saavutettiin, kertoo hankkeen projektiarkkitehti Pasi Widgren. 

RTS-ympäristöluokitus on tavoitteiltaan vaativa ja ohjaa hanketta käyttämään elinkaareltaan kestäviä materiaaleja ja ratkaisuja. Neljä tähteä tarkoittaa korkeata ympäristölaadun tasoa ja sen eteen on pitänyt tehdä paljon töitä aina suunnittelupöydältä lähtien. 

-Jo suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota materiaalien koko elinkaareen, eli kuinka materiaaleja tulevaisuudessa voidaan huoltaa ja hoitaa, kertoo projektiarkkitehti Kaspar Abella.

Osallistamisen haasteista uusiin oivalluksiin 

Monitoimitalo Auran tilat on luotu käyttäjälähtöisen ja osallistavan suunnittelun tuloksena yhdessä tilaajan ja käyttäjien kanssa. 

-Hankkeessa käyty neuvottelu- ja tarjousvaihe rajoittavat yhteistoimintaa käyttäjien kanssa muutamiin tapaamisiin, jolloin niiden valmistelu ja osallistavat menetelmät ovat erittäin tärkeässä roolissa. Yhteydenpidolle oman leimansa toi myös koronapandemia, joka siirsi kohtaamiset etäyhteyksiin, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Tero Wéman. 

Koronan ja yhteydenpidon haasteista huolimatta suunnittelussa onnistuttiin ja myös opittiin jotain tärkeää. 

-Osallistaminen onnistui etäyhteyksistä huolimatta hyvin ja johti laadullisesti parhaaksi arvioituun lopputulokseen. Opittuja etätyön menetelmiä hyödynnettiin edelleen kehitettynä, kun kilpailun voiton jälkeen siirryttiin kehitys- ja toteutusvaiheeseen. On ollut hienoa huomata, että onnistunut lopputulos saadaan aikaan myös etämetodeja tehokkaasti hyödyntäen, Wéman kertoo.

Kyläkoulu, joka muodostaa koulukylän

Monitoimitalo Auran tilat on suunniteltu oppimisen välineeksi, jotka muovautuvat ja kasvavat lapsen mukana. 

Rakennus koostuu viidestä rakennuspalikasta, joiden väliin jää rakennuksen sydänosa. Opetustilat sijaitsevat puisissa palikoissa, kirjastolle ja liikunnan tiloille on omat rapatut palikat. Palikoista muodostuu kylämäinen hahmo kaukomaisemaan. Kyseessä on siis kyläkoulu, joka muodostaa koulukylän! 

Wémanin mukaan rakennus kasvaa ihan konkreettisestikin lasten mukana. Pienimmät lapset aloittavat koulupolkunsa rakennuksen pienimmästä puisesta palikasta ja isoimpien lasten oma kylä sijaitsee suurimmassa.  

-Koulurakennus on parhaimmillaan arkkitehtuurin elävä oppikirja, joka avaa lapsille arkkitehtuurin perusteita moniulotteisesti, hän kuvaa.

Monitoimitalo Auran julkisivut on toteutettu vaihtelevan leveyksisellä ponttipaneloinnilla ja rimoituksella, jotka luovat seiniin kauniin valojen ja varjojen leikin. Alapihan pääsisäänkäynnin sekä yläpihan kirjastoaukion sisäänkäynnillä puun pintaan on toteutettu taideteos Arkkitehtipalvelun suunnittelemana, joka toteutettiin yhteistyössä Jukola Industries Oy:n kanssa puunpintaa jyrsimällä. Teosta voi katsoa abstraktina taiteena, mutta inspiraationa on toiminut vahvasti monitoimitalon ympäristö. 

-Kaarevalle puuseinälle toteutetun teoksen inspiraationa on toiminut ympäröivä alue ja teoksesta voikin huomata viitteitä alueen topografiasta, kertoo Widgren. 

Renkomäen monitoimitalo Auran suunnittelussa on Arkkitehtipalvelulta ollut mukana iso työryhmä. Pääsuunnittelijana toimi Tero Wéman, projektiarkkitehteina Kaspar Abella ja Pasi Widgren, sisustussuunnittelusta vastasi Samuli Hakala, Auli Rantala, Hanne-Maria Hautala ja Laura Saarela, pihasuunnittelusta Marjo Airamo ja visualisoinnista sekä julkisivutaiteen graafisesta toteutuksesta Anssi Karppinen.